maanantai 7. marraskuuta 2022

Työmarkkinatori on pitkä askel saavutettavampaan suuntaan

Keha-keskus, joka on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto, on siirtänyt työnhakuun ja työpaikan ilmoittamiseen liittyvät palvelut suureksi osaksi Työmarkkinatori.fi-sivustolle. Näkövammaisen kannalta tämä on myönteinen muutos, sillä uuden sivuston saavutettavuus on huomattavasti vanhaa Te-palvelujen Oma-asiointipalvelua parempi. Nykytilanteen tekee vielä hieman sekavaksi se, että osa Työmarkkinatoriin liittyvistä toiminnoista, kuten työnhakijaksi ilmoittautuminen ja starttirahan hakeminen ovat edelleen saavuttamattomammalla Oma-asiointi-sivustolla. Oma-asioinnin saavutettavuusselosteessa luvataan, että vanhan sivuston palvelut siirtyvät osaksi Työmarkkinatoria vuoden 2022 aikana. Toivotaan, että näin käy, sillä vanhan sivuston käyttö on ollut paikoin varsinkin ruudunlukuohjelmalla saavutettavuusongelmien vuoksi haastavaa. Testasin Työmarkkinatoria NVDA-ruudunlukuohjelmalla tekemällä sekä työpaikan etsimiseen että tarjoamiseen liittyvän profiilin. Jotta profiili toimisi mahdollisimman hyvin työnhaun tai työpaikan ilmoittamisen tukena, sitä luotaessa kysytään melko paljon asioita. Profiilin luomiseen kannattaa siis varata kärsivällisyyttä ja aikaa. Varmimmaksi selainvalinnaksi Windows-koneen ruudunlukuohjelman pariksi osoittautui Firefox, mutta muillakin ajantasaisilla selaimilla Työmarkkinatoria pystynee käyttämään.


perjantai 19. elokuuta 2022

Saavutettavuuspalautteet virallista tietä

Oletko huomannut puutteen verkkopalvelun tai mobiilisovelluksen saavutettavuudessa ja jättänyt silti ärtyneenä saavutettavuuspalautteen antamatta. Koska perustellun saavutettavuuspalautteen kirjoittaminen ei ole aivan vaivatonta, on ymmärrettävää, että palaute jää useinkin kiukutteluksi lähipiirille. Se puolestaan ei koskaan mitään palvelua paranna. 


Kokosin heinäkuussa luettelon havaitsemistani Nordean verkkopankin saavutettavuuspuutteista ja lähetin koonnin pankille tiedoksi käyttäen kerrankin virallista saavutettavuuspuutteiden ilmoituskanavaa eli Nordean tapauksessa sähköistä lomaketta. Olin kuukausi tolkulla moitiskellut uutta verkkopankkia sen saavutettavuusongelmista, mutta en ollut aiemmin ryhdistäytynyt lähettämään palautetta. Sain perusteellisen vastauksen, jossa muun muassa kerrottiin, että palautteeni oli ensimmäinen viralliseen kanavaan toimitettu saavutettavuuspuutteiden koonti. Nordeaan oli aiemmin lähetetty useitakin palauteviestejä, mutta epävirallista tietä eli suoraan henkilökunnan sähköposteihin. Tämä epävirallinen tapa voi tuntua joskus suoraviivaisemmalta tieltä vaikuttaa, mutta pitää muistaa, että viralliseen kanavaan lähetettyihin viesteihin digipalvelulain alaisten palveluntuottajien on vastattava 14 vuorokauden kuluessa. Samaa velvoitetta ei ole epävirallisten viestien osalta. 


Käytetään siis saavutettavuuspalautteen antamiseen saavutettavuusselosteesta löytyvää virallista kanavaa ja yritetään jaksaa antaa palautetta. Palautetta antamatta muutosta parempaan ei ainakaan tapahdu.

torstai 19. toukokuuta 2022

Ruokaostoksilla mobiilisti

Vertailin hiljattain Keskon SOK:n ja Odan ruokakauppojen iOS-sovellusten saamia arvosteluja ja toimivuutta VoiceOver-ruudunlukuohjelmalla.

 

Kesko ja SOK ilmoittavat molemmat auliisti mobiilisovelluksen versiohistoriassa, että asiakkaiden lähettämiä toiveita on kuunneltu uusimmissa versioissa. Kuitenkin molemmat sovellukset saavat tällä hetkellä App Storessa tyrmäävät arvostelut. Lähes 70 % käyttäjistä antaa sovelluksille yhden tähden. 77 % Odan käyttäjistä puolestaan antaa sovellukselle viisi tähteä.

 

Jokaisen iOS-laitteen käyttöapuvalikossa on saatavana VoiceOver-niminen ruudunlukuohjelma. Se on tarkoitettu näkövammaisille käyttäjille, joiden on mahdotonta lukea tai hallita kosketusnäytön sisältöä. Kun VoiceOver on käytössä, ohjelma puhuu näytöllä olevan tekstin, minkä lisäksi ohjelman avulla on mahdollista tehdä tarvittavia toimintoja kuten napauttaa painikkeita ja kirjoittaa tekstiä. Jotta ruokakaupan mobiilisovellusta voisi käyttää VoiceOverilla, on sovelluskehittäjän tehtävä sovelluksestaan VoiceOver-yhteensopiva. Siihen vaadittava työ on sitä pienempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Sovelluksen tekeminen VoiceOver-yhteensopivaksi ei vaikuta sovelluksen tavanomaiseen käyttökokemukseen eli VoiceOver-yhteensopivuus ei haittaa muita käyttäjiä.


Heikoimman VoiceOver-tuen edellä luetelluista ruokakaupoista tarjoaa tällä hetkellä K-ruoka, josta ostaminen VoiceOverin avulla on lähes mahdotonta. Erityisen turhauttavaa on, että yhteensopivuus VoiceOverin kanssa huononi entisestään viimeisimmässä päivityksessä.

S-kaupat ja Oda tarjoavat huomattavasti vaivattomamman käyttökokemuksen, sillä VoiceOver-tuki on parantunut uusimpien päivitysten myötä, minkä ansiosta asiointi onnistuu jo ilman kohtuutonta räpläämistä. Toki parannettavaa on vielä myös näissä kahdessa sovelluksessa. 


Tietoa siitä, miten sovellus tehdään VoiceOver-yhteensopivaksi, on runsaasti ja helposti sovelluskehittäjien saatavilla. Yhteensopivuuden aiheuttama työmäärä ja sen edellyttämä rahallinen panostus ovat varmasti näin isoille toimijoille merkityksettömiä, joten sovellusten puutteet eivät juuri kerää ymmärrystä. Helpompaa on sen sijaan iloita VoiceOver-tuen kaltaisista toimivista ratkaisuista, jotka viestivät kiinnostuksesta myös pieniä asiakasryhmiä kohtaan.

maanantai 28. maaliskuuta 2022

Saavutettavaa bridgeä

Netissä pelattavien saavutettavien korttipelien valikoima on vielä nykyään valitettavan pieni. Esimerkiksi oikean rahan nettipokeri on pysynyt sitkeästi saavutettavan alustan puuttuessa harmillisesti suljettuna näkövammaisilta. 


Törmäsin hiljattain ilahduttavaan poikkeukseen tästä yleislinjasta. Minuun oli yhteydessä bridgen taitaja Juha Luostarinen, joka halusi selvittää, onko Suomessa näkövammaisia pelaajia ja olisiko heitä mahdollista saada mukaan tämän hienon pelin harrastajajoukkoon. Innostuin ajatuksesta, joten googlasin aiheesta ja löysin puolalaisen bridgeaktiivin, joka kertoi Puolassa olevan noin 40 näkövammaista pelaajaa. Kuulin myös brittiläisen John Lamben kehittäneen alunperin näkövammaiselle ystävälleen Windowsin Google Chrome -selaimeen pelaamista helpottavan BBO Visual Assist -nimisen laajennuksen. Tämän kaikkien saatavilla olevan selainlaajennuksen avulla BridgeBase.com-nimiseen suosittuun pelipaikkaan saa puhetuen, jonka avulla pelaaminen onnistuu vaikka täysin sokeana. Selainlaajennuksen puhetuki on pääosin englanninkielinen, mutta pelaamiseen liittyvä sanasto on melko suppea ja opittavissa nopeasti, joten suomen kielen puuttuminen ei liene pelihalukkaalle ongelma. 


Lamben tekemä selainlaajennus on taas kerran loistava esimerkki yksittäisen osaajan työstä, joka tuo jotakin kaikkien näkövammaisten saataville. Hattua on tässä tapauksessa helppoa nostaa. Lamben lisäksi merkittävää työtä on tehnyt myös espanjalainen Gonzalo Goded, joka on koodannut vastaavan puhetukiratkaisun RealBridge-alustalle, jota lukuisat bridgekerhot käyttävät pelipaikkanaan. 


Saavutettavan bridgen pelaaminen aloitetaan siis rekisteröitymällä BridgeBase.com-alustalle ja asentamalla Google Chrome-selaimeen BBO Visual Assist. Jos bridge kiinnostaa, kerron mielelläni tarkemmin, miten päästä alkuun.

 

torstai 24. helmikuuta 2022

Ymmärrettävää ja lainmukaista litterointia

Tein hiljattain yhdessä Celian saavutettavuusasiantuntija Rebekka Laaksosen kanssa podcastin liittyen Celian oppikirjatuotantoon. Yksi vaihe saavutettavan podcastin julkaisua on äänitteestä litteroitu tekstivastine. Litteroitaessa äänitettä on huomioitava, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat kovasti toisistaan. Jos puhutun kielen täytesanat: “öö tota niinku” siirretään sellaisenaan kirjoitettuun kieleen, tulee tekstistä vaikeammin luettavaa ja ymmärrettävää. Jos taas kirjoitettua tekstiä puhutaan sellaisenaan, lopputulos kuulostaa useinmiten rutikuivalta pitkäveteiseltä luennalta.


Usein ymmärrettävin, mutta varmasti myös työläin tapa litteroida äänitteitä, on poistaa äänitteen sanatarkasta tekstikopiosta täytesanat ja muokata lauseet luettavaksi tekstiksi niin, että asiasisältö säilyy ennallaan. Tässä esimerkki siitä, mitä tarkoitan. Ensin pätkä Rebekan puhumasta tekstistä sellaisenaan:

“Ja näiden tekeminen on kanssa aina vähän siitä kiinni, että että onko meillä sitten niinku niitä toimitus resursseja sitten tehdä sitä luetusta, mutta ollaan pyritty kyllä mahdollisuuksien mukaan tekemään niitä, että nytkin on pari tuotannossa ja viime talvena oli pari niin ikään, mutta kyllä nää Luetus-resurssit on pääsääntöisesti suunnattu vähän alemmille kouluasteille ja niille pienemmille koululaisille, että että koetaan että että niin kuin korkeakouluopiskelijoille on jo sitten semmoisia teknisiä valmiuksia, että ehkä pystyy sitten joitakin esteitä ohittamaan.”


Ymmärrettävä litterointi voisi olla jotakin tällaista:

“Näidenkin tekeminen on aina siitä kiinni, onko meillä toimitusresursseja. Ollaan pyritty kyllä mahdollisuuksien mukaan tekemään niitä. Nytkin on pari tuotannossa ja viime talvena oli pari niin ikään, mutta Luetus-resurssit on pääsääntöisesti suunnattu alemmille kouluasteille ja pienemmille koululaisille. Koetaan että korkeakouluopiskelijoilla on jo semmoisia teknisiä valmiuksia, että he pystyvät joitakin esteitä ohittamaan.”


Digipalvelulain saavutettavuutta koskevat vaatimukset pohjautuvat WCAG- standardiin, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä verkkosisällön saavutettavuusohjeet. Ohjeiden onnistumiskriteeri 1.2.1 määrittelee pelkkää ääntä sisältävän tiedoston tekstitystavan. Standardissa käytetään määritelmää “vastaava sisältö”, joka tarkoittanee mahdollisimman tarkkaa tekstikopiota äänitteestä. Tämänkaltaisissa podcasteissa, joiden tarkoitus on tiedonvälitys, lienee kohtuullista tarkoittaa vastaavalla sisällöllä vastaavaa tietosisältöä. Jos podcastin oikean ymmärtämisen kannalta on olennaista, että kaikki täytesanatkin litteroidaan, silloin tulee epäilemättä tehdä niin, mutta tämänkaltaisessa podcastissa sanatarkka litterointi heikentäisi tekstin ymmärrettävyyttä. Mielestäni kyse on siis aina harkinnasta sen suhteen, miten tieto välitetään saavutettavimmalla tavalla. Tällaisessa harkinnassa on hyvä muistaa, että ymmärrettävyyskin on yksi saavutettavuuden osa-alueista.

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Posti kulkee tai ei

Asensin muutama kuukausi sitten puhelimeen OmaPosti-palvelun iOS-sovelluksen ja määrittelin kirjeet ja laskut ohjautumaan sähköiseen postilaatikkoon. 

Tavoitteena oli, että voisin lukea sähköisen postilaatikon kirjeitä itsenäisesti.


Palvelun käyttöönotto onnistuu VoiceOverilla ja sähköiseen lootaan tulleiden kirjeiden luetteloa pääsee selaamaan. Kirjeet sen sijaan ovat yleisimmin kuvana tallennettuja PDF-tiedostoja, joita ruudunlukuohjelma ei lue. Saat siis tietää, keneltä kirje tuli, mutta et, mitä se sisältää. Kuvana olevan PDF-tiedoston voi tunnistaa monen vaiheen jälkeen puhelimessa esimerkiksi KNFB Reader -sovelluksen avulla, mutta tällä tavoin kirjeen lukeminen on kohtuuttoman monimutkaista. 


Sähköiseen postilaatikkoon tulevat laskut on mahdollista maksaa suoraan Omaposti-sovelluksesta, mutta se edellyttää maksukorttitietojen syöttämistä palveluun. Verkkopankkitunnuksia ei toistaiseksi voi käyttää.


Vähän kerrassaan mennään parempaan suuntaan eli teoriassa sähköinen postilaatikko olisi paperipostiin verrattuna houkutteleva vaihtoehto, mutta käytännössä palvelun ja sovelluksen tekninen saavutettavuus ja ymmärrettävyys eivät ole vielä riittävällä tasolla. Nyt vaan antamaan rakentavaa palautetta ja toivotaan toivotaan.

 

tiistai 2. marraskuuta 2021

Tavoitteena saavutettavammat e-kirjat

E-kirjojen saavutettavuudessa on surullisen paljon parannettavaa. Vaikka tämä vaikuttaa toki kaikkiin lukuintoisiin, erityisesti tästä kärsivät opiskelijat, joiden on käytettävä enenevässä määrin sähköisiä oppimateriaaleja. Hankalaksi tämän kokonaisuuden tekee se, että kirjojen tuottajia on runsaasti ja käytettäviä palveluita ja sovelluksia vielä runsaammin. Yleisimmät e-kirjoissa käytettävät tiedostotyypit lienevät EPUB ja PDF. Kummankin tiedostomuodon tekeminen saavutettavaksi edellyttää erityisosaamista, aikaa ja toki rahaakin.


Vaikka osaamista ja halua olisikin, on esimerkiksi monimutkaisia kaavoja sisältävien matemaattisten julkaisujen tekeminen saavutettavaksi vielä teknisesti vaikeaa tai mahdotonta. Tästä syystä Celian valmistamat korvaavat julkaisut ovat vielä pitkään välttämätön vaihtoehto.


E-kirjatiedostojen lisäksi myös lukemiseen käytettävien mobiilisovellusten saavutettavuus on kirjavaa ja usein valitettavasti heikkoa. Nykyään on tyypillistä, että kustantajat tarjoavat kuukausiveloitteista lisenssiä, jolla voi mobiilisovellusta käyttäen lukea rajattomasti e- ja äänikirjoja. Testasin tätä kirjoittaessani seuraavia sovelluksia: Ellibs, Storytell, Nextory, Alma Talent Kirjat, Elisa kirja ja Bookbeat. Yhdelläkään näistä sovelluksista e-kirjan lukeminen ruudunlukuohjelmalla ei onnistunut sujuvasti. Airut-lehden mielenkiintoinen artikkeli Kannattaako äänikirjoista maksaa kertoo, ettei äänikirjojenkaan lainaaminen ja kuuntelu maksullisista palveluista ole vielä yleisesti riittävän saavutettavaa.


Oma lukunsa ovat myös nettipohjaiset alustat kuten Studeo tai Alma Talent Sisältöpalvelut. Näissä tilanne on usein hieman parempi eli kirjan lukeminen saattaa onnistua myös ruudunlukuohjelmalla, mutta se on mutkikasta ja useimmiten jokin osa sisällöstä jää saavuttamattomaksi.


Tällä hetkellä on valmisteilla esteettömyysdirektiiviin perustuva kansallinen lainsäädäntö, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Koska esteettömyysdirektiivi edellyttää sähkökirjoilta saavutettavuutta, toivottavaa on, että sitä tulee edellyttämään myös  kansallinen lainsäädäntö.


Kysymykseen, saavatko tuottajat taloudellista tukea saavutettavuuden parantamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, on tällä hetkellä pelottavan vähän vastauksia. Siihenkin kysymykseen tulisi vastaus löytää, jottei yhdenvertaisuutta ratkaisevasti lisäävä e-kirjojen saavutettavuus muodostu kädenväännöksi rahasta, kuten verkkopalvelujen saavutettavuudesta puhuttaessa on liian usein tapahtunut.