tiistai 2. marraskuuta 2021

Tavoitteena saavutettavammat e-kirjat

E-kirjojen saavutettavuudessa on surullisen paljon parannettavaa. Vaikka tämä vaikuttaa toki kaikkiin lukuintoisiin, erityisesti tästä kärsivät opiskelijat, joiden on käytettävä enenevässä määrin sähköisiä oppimateriaaleja. Hankalaksi tämän kokonaisuuden tekee se, että kirjojen tuottajia on runsaasti ja käytettäviä palveluita ja sovelluksia vielä runsaammin. Yleisimmät e-kirjoissa käytettävät tiedostotyypit lienevät EPUB ja PDF. Kummankin tiedostomuodon tekeminen saavutettavaksi edellyttää erityisosaamista, aikaa ja toki rahaakin.


Vaikka osaamista ja halua olisikin, on esimerkiksi monimutkaisia kaavoja sisältävien matemaattisten julkaisujen tekeminen saavutettavaksi vielä teknisesti vaikeaa tai mahdotonta. Tästä syystä Celian valmistamat korvaavat julkaisut ovat vielä pitkään välttämätön vaihtoehto.


E-kirjatiedostojen lisäksi myös lukemiseen käytettävien mobiilisovellusten saavutettavuus on kirjavaa ja usein valitettavasti heikkoa. Nykyään on tyypillistä, että kustantajat tarjoavat kuukausiveloitteista lisenssiä, jolla voi mobiilisovellusta käyttäen lukea rajattomasti e- ja äänikirjoja. Testasin tätä kirjoittaessani seuraavia sovelluksia: Ellibs, Storytell, Nextory, Alma Talent Kirjat, Elisa kirja ja Bookbeat. Yhdelläkään näistä sovelluksista e-kirjan lukeminen ruudunlukuohjelmalla ei onnistunut sujuvasti. Airut-lehden mielenkiintoinen artikkeli Kannattaako äänikirjoista maksaa kertoo, ettei äänikirjojenkaan lainaaminen ja kuuntelu maksullisista palveluista ole vielä yleisesti riittävän saavutettavaa.


Oma lukunsa ovat myös nettipohjaiset alustat kuten Studeo tai Alma Talent Sisältöpalvelut. Näissä tilanne on usein hieman parempi eli kirjan lukeminen saattaa onnistua myös ruudunlukuohjelmalla, mutta se on mutkikasta ja useimmiten jokin osa sisällöstä jää saavuttamattomaksi.


Tällä hetkellä on valmisteilla esteettömyysdirektiiviin perustuva kansallinen lainsäädäntö, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Koska esteettömyysdirektiivi edellyttää sähkökirjoilta saavutettavuutta, toivottavaa on, että sitä tulee edellyttämään myös  kansallinen lainsäädäntö.


Kysymykseen, saavatko tuottajat taloudellista tukea saavutettavuuden parantamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, on tällä hetkellä pelottavan vähän vastauksia. Siihenkin kysymykseen tulisi vastaus löytää, jottei yhdenvertaisuutta ratkaisevasti lisäävä e-kirjojen saavutettavuus muodostu kädenväännöksi rahasta, kuten verkkopalvelujen saavutettavuudesta puhuttaessa on liian usein tapahtunut.

 

torstai 1. heinäkuuta 2021

Ymmärrettävyydellä kysyntää

Olin hiljattain mukana kaksipäiväisessä eurooppalaisessa saavutettavuusseminaarissa, jonka ohjelmassa oli luentoja ja paneelikeskusteluja. Toteutustapa oli käsittämättömän mutkikas. Luentojen oli tarkoitus avautua webinaareina ja paneelikeskustelujen kokouksina. Kaikille luennoille piti rekisteröityä erikseen tapahtuman pääsivulta, jossa aikataulu oli nähtävänä suloisena sekamelskana kahden aikavyöhykkeen aikoina. Yksikään luento ei kuulunut ja kuvakin pätki niin, että seuraaminen oli mahdotonta. Ensimmäisen seminaaripäivän illalla tulikin sitten korjaus ongelmaan. Järjestäjä vaihtoi kylmän viileästi alustaa ja jälkimmäinen päivä sujui ongelmitta. 


On helppoa ja hyödytöntä taivastella yksittäistä epäonnistumista jälkeenpäin, mutta sähköisten järjestelmien mutkikkuutta tai heikkoa ymmärrettävyyttä ei tarvitse eikä saa hyväksyä. On hämmentävää, kuinka usein yksinkertaisempaa järjestelmää vaativa on vaarassa joutua osaamattoman muutosvastarintaisen maineeseen. Jollain tavoin tuntuu olevan hyväksyttävämpää taivastella mutkikasta järjestelmää ja todeta samaan hengenvetoon, että sellaista se vain nyt on. Kuka on päättänyt, että sen on sellaista oltava.


Yksi saavutettavuuden neljästä periaatteesta on ymmärrettävyys. Sen toteutuminen laahaa kuitenkin selvästi helpommin mitattavien teknisten periaatteiden jäljessä. Tilanne ei muutu ellei ymmärrettävyyttä pidetä sitkeästi esillä. Yritetään jaksaa aina antaa palautetta heikosti ymmärrettävistä palveluista. Ehkä se siitä.

perjantai 30. huhtikuuta 2021

Sähköisten valkotaulujen saavutettavuudesta

Tutkailin hiljattain sähköisten valkotaulujen kuten Flingan ja Miron Saavutettavuutta. On todettava, että tämäntyyppisten sovellusten kaikkien ominaisuuksien hyödyntäminen ruudunlukuohjelmilla on mahdotonta. Sovelluksesta riippuen joihinkin tietoihin pääsee käsiksi, mutta taulujen visuaalisia esitystapoja ei voi ruudunlukuohjelmilla hahmottaa. Tilaisuuksissa, joihin osallistuu ruudunlukuohjelman käyttäjä, yksi korvaava vaihtoehto voisi olla käyttää ideointialustana jaettua kansiota tai asiakirjaa, joita yleisimmät ruudunlukuohjelmat pystyvät lukemaan melko sujuvasti. Näin toimien ei toki saada käyttöön valkotaulusovellusten visuaalisia ominaisuuksia, mutta päädytään saavutettavampaan lopputulokseen.   

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Kiehtovaa etäilyä

Kalifornian yliopiston vuosittain järjestetty CSUN-konferenssi on ollut pitkään yksi tärkeimmistä saavutettavuusteknologian tapahtumista, jossa on jaettu tietoa ja kokeiltu uutuuksia. Tänä vuonna CSUN järjestettiin etätapahtumana. Luentojen lisäksi järjestäjä oli rakentanut virtuaalimessuhallin, jossa oli mahdollista vierailla noin 60 näytteilleasettajan pisteessä. Messuhallin etusivulla oli linkki kunkin näytteilleasettajan messupisteeseen, jossa puolestaan oli luettavissa näytteilleasettajan yhteystiedot ja materiaalia. Näytteilleasettajan sivulla oli myös painike, joka avasi yhteyden etäkokoukseen, jossa näytteilleasettajan kanssa pääsi keskustelemaan, seuraamaan esittelyjä ja tekemään kysymyksiä. 


Siihen nähden, että tätä konferenssia on pidetty yhtenä vuoden keskeisimmistä alan tapahtumista, messuhallin näytteilleasettajien määrä oli tänä vuonna hämmentävän pieni. Vuonna 2019, jolloin olin mukana paikan päällä, näytteilleasettajia messuhallissa oli 180. Tämän vuoden messuhalli oli myös hyvin painottunut yhdysvaltalaisiin yrityksiin. Jää nähtäväksi, kertooko laimea osanotto enemmän vallitsevista poikkeusoloista vai siitä, että CSUN ei enää maailmanlaajuisesti entiseen tapaan kiinnosta.


Vaikka CSUN ei anniltaan ollut tänä vuonna mielestäni kummoinen, virtuaalimessuhallin toteutustapa oli selkeä. Ennen etäaikakautta messuhallissa kiertely ilman avustajaa olisi ollut käytännössä mahdotonta tai ainakin väkisin tehtyä reippailua. Jokaiselle pisteelle joutui jonottamaan ja meteliä oli sen verran, että puhuminen vaati korottamaan ääntä reilusti. Selatessani messupisteitä virtuaalihallissa, huomasin taas melkeinpä liikuttuneena, että etäosallistuminen onkin usein saavutettavuuden kannalta ratkaisevasti perinteistä menoa parempi vaihtoehto. Kaiken esitteleminen etänä ei toki ole mahdollista, mutta toisaalta kaikki eivät pääse omin neuvoin perinteiseen halliin paikan päälle. 


Olen kuullut, ettei etätapahtumassa verkostoituminen ole kunnolla mahdollista. Näinkin voi olla, mutta ei välttämättä. Muutama kuukausi sitten olin sadan hengen etäseminaarissa, jonka osanottajaluettelo oli kaikkien tutkittavissa. Selasin luetteloa ja aika ajoin huomasin, että tuolle tai tuolle osallistujalle minulla onkin asiaa. Siitä vain yksityisviesti osallistujalle ja verkostoituminen oli täydessä vauhdissa. On mielestäni suorastaan vapauttavaa, miten erilaisten etätapahtumien lisääntyminen on kasvattanut itsenäisen osallistumisen mahdollisuutta.

Nyt pitäisi päättää menenkö tämän perjantain kunniaksi etänä stand up vai jazz-keikalle.

 

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Näkövammainen kokelas tekee ylioppilaskokeet syksyllä uudessa koejärjestelmässä

Sähköisessä ylioppilastutkinnossa käytetyn koejärjestelmän saavutettavuusongelmat ovat olleet vilkkaan keskustelun aiheena koko ylioppilastutkinnon digitalisoinnin ajan. Ongelmana on, ettei kokelaskoneiden käyttöjärjestelmään saa asennettua näkövammaisen apuvälineohjelmia, eli apuvälinekäyttäjä ei ole aiemmin voinut tehdä ylioppilaskoetta kokelaskoneella. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi vuoden vaihteessa ratkaisun, jossa näkövammaisen oma tietokone, johon on asennettu tarvittavat apuvälineet, yhdistetään Ethernet-kaapelin avulla kokelaskoneeseen. Näkövammaisen käyttämän koneen selaimella otetaan yhteys kokelaskoneeseen ja vastaukset tallentuvat sen kautta automaattisesti koejärjestelmään.  


Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt, että tämä tekninen ratkaisu otetaan ensimmäisen kerran käyttöön syksyn 2021 ylioppilaskokeissa. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi 7.1.2021 melko teknisen tiedotteen, jossa tämä asia mainitaan, mutta tiedotteen perusteella asian koko merkitys näkövammaisille lukiolaisille ja heidän opettajilleen ei ole helposti hahmotettavissa. Tästä voit lukea lautakunnan julkaiseman tiedotteen.


Ratkaisu, jossa näkövammaisen käyttämä erillinen tietokone liitetään sähköistä koetta tekevään koneeseen on mahdollista ottaa käyttöön myös Abitissa eli järjestelmässä, jossa lukioiden opettajat voivat pitää kurssikokeita. Jotta näkövammaisen kokelaan olisi mahdollista rutinoitua uuteen koetapaan, ratkaisevan tärkeää olisi päästä harjoittelemaan tämän järjestelmän käyttöä. Parhaiten uuteen tapaan totuttelu onnistuu, jos näkövammainen kokelas pääsee tekemään lukion kurssikokeita Abitissa uudella menetelmällä. Ajatus siitä, että opettajat tekisivät Abittiin tämän kevään aikana poikkeusoloista huolimatta riittävästi näkövammaiselle kokelaalle soveltuvia kurssikokeita harjoiteltavaksi, on vähintään toiveikas eli kiire tässä väistämättä tulee. Kaikkien näkövammaisten kokelaiden on nyt syytä olla yhteydessä omiin opettajiin, kertoa tilanteesta ja pyytää harjoituskokeita Abittiin. Tätä artikkelia kannattanee jakaa opettajille taustatiedoksi.


Yksi vielä avoimista kysymyksistä on, miten ruudunlukuohjelmien käyttäjien matematiikan koe uudessa järjestelmässä toteutetaan. Koska käytettävä tekniikka ei ole vielä selvillä, harjoittelumahdollisuuttakaan ei vielä ole. 


Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut muutamasta esimerkkikokeesta HTML-näköisversiot.

Nämä esimerkkikokeet eivät ole erikseen näkövammaisille laadittuja, joten ne saattavat sisältää myös kuvallisia tehtäviä. Tällä hetkellä julkaistut näköisversiot:

Saksa

Matematiikka


Vaikka koejärjestelmä olisikin saavutettava, kokeen saavutettavuus riippuu myös kokeen laatijasta, eli hänen tulee valita kokeeseen saavutettavia tehtäviä ja aineistoja. Näkövammaisen ylioppilaskokeessa kuvat on yleensä korvattu sanallisilla kuvauksilla tai on laadittu kokonaan korvaava tehtävä. 


Ylioppilaskokeet suoritetaan aina suljetussa järjestelmässä. Saksan ja Matematiikan esimerkkikoe on siis vain vedos siitä, millainen koesivun asettelu suljetussa koejärjestelmässä on. Kaikki palaute kokeiden näköisversioista on enemmän kuin toivottavaa. Välitän viestit mielelläni Ylioppilastutkintolautakuntaan, joka on huomioinut palautteen esimerkillisesti. Voit antaa palautetta näköisversioista kommentoimalla tätä julkaisua tai lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen ville.lamminen(at)nkl.fi.

Olemme säännöllisesti yhteydessä ylioppilastutkintolautakuntaan ja kerron lisää, kun saamme uutta tietoa.

 

perjantai 12. helmikuuta 2021

Saavutettavampaa tuntiseurantaa

Henkilökohtaisen avustajan työnantajan on ylläpidettävä palkanmaksua varten tuntiseurantaa avustajan tekemistä tunneista tai vaihtoehtoisesti hyväksyttävä avustajan tekemätk irjaukset.

Paperiset tai PDF-lomakkeet on jo muutama vuosi sitten useassa kaupungissa korvattu Oima-nimisen yrityksen sähköisellä järjestelmällä, jota käytetään avustajien tuntiseurantaan ja palkanlaskentaan niin sanottuna sijaismaksupalveluna. Näkövammaisillekin tämä olisi ollut aiemmin käytössä olleiden PDF- ja paperilomakkeiden tilalle hyvinkin tervetullut vaihtoehto, mutta Oiman sähköisen tuntiseurannan saavutettavuus ei ole annetusta palautteesta huolimatta riittänyt.


Viime vuoden lopussa saavutettavuuspalaute tavoitti Oimassa henkilön, joka teki tai teetti nopealla aikataululla palveluun ison saavutettavuusparannuksen, jonka ansiosta palvelu toimii paremmin myös ruudunlukuohjelmalla. Olen todella iloinen, että palvelu on nyt saavutettavampi ja olen toiveikas, että parannusehdotuksia huomioidaan myös jatkossa.


Tämä on kuvaava esimerkki siitä, miten yhden työntekijän saavutettavuutta edistänyt toiminta paransi palvelua useiden asiakkaiden kannalta merkittävästi. Jokin ratkaisu lähes aina löytyy, jos tahtoa on. Ikävä kyllä vielä helpompaa on kuitenkin löytää syy muutoksen toteuttamatta jättämiseen, jos tahtoa ei ole.

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Teams, Zoom vai Meet

Se, mitä on ollut Korona-aikana vaikeampaa välttää kuin Koronaa itseään on etäyhteyksiin tarkoitettujen sovellusten käyttö. Tai otettaisiinko sittenkin hieman myönteisemmin eli onneksi minua fiksummat ovat kehittäneet käyttöömme useita etätyöhön ja opiskeluun soveltuvia ratkaisuja, joilla yhteydenpito sujuu mallikkaasti ja aikaa säästyy. 


Etätyöratkaisun valinta taitaa olla vain harvoin työntekijän päätettävissä eli sillä mennään, mitä on muualla sovittu. Taatusti vielä harvemmin saavutettavuus mainitaan työpaikoilla etätyövälineen valintaperusteissa. Kolme eniten käytettyä etätyöratkaisua ovat Microsoft Teams, Zoom ja Google Meet. On erittäin Ilahduttavaa että kaikki nämä ratkaisut toimivat apuvälineohjelmia käytettäessä vähintään tyydyttävästi eli, jos järjestelmiä käytetään tavanomaiseen tapaan, pysyy apuvälineohjelmillakin kyydissä. Mainittuja etäratkaisuja voidaan käyttää sekä internet-selaimeen asennettavan laajennuksen avulla että koneelle tai puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta. Etäkokoukseen ja webinaariin pääsee mukaan pelkällä selainlaajennuksella, mutta monipuolisempien ominaisuuksien käyttö kuten kokousten hallinnointi ja tiedostojen synkronointi edellyttää sovelluksen asentamista. Otettaessa yhteys selain laajennuksen kautta, toimivimmaksi selaimeksi on osoittautunut Google Chrome.


Teamsin, Zoomin ja Meetin sovellusten tietokone- ja älylaiteversiot ovat kaikki siinä määrin saavutettavia, että etätyön onnistuminen on eniten kiinni omasta paneutumisesta. Toki käytettävät kokouskäytännötkin vaikuttavat asian sujuvuuteen, mutta ratkaisevaa merkitystä niillä ei ole. Useimmin vastaan tuleva apuvälineongelma on, ettei ruudunluvulla pysty lukemaan kokouksissa jaetun näytön, useinmiten diaesityksen sisältöä. Tämän ongelman voi kiertää esimerkiksi pyytämällä dioista kopiot sähköpostiin.


Ymmärrettävyyden kannalta kovimmat haasteet ovat mielestäni Teamsin käyttäjillä, sillä ohjelmaan on survottu sellainen määrä ominaisuuksia, että vain arvailtavissa on se työtuntien määrä, joka Teamsin omaksumisen yrittämiseen on tänä keväänä maailmanlaajuisesti käytetty. Teamsia pääsee käyttämään usealla erityyppisellä Microsoft-tilillä ja selvää on, että arvokkaampi tili tuo käyttöön enemmän ominaisuuksia. Ohjelma on vielä melko opiskelu- ja työkeskeinen eli esimerkiksi perheen sisäiseen etäilyyn Microsoft ohjaa tällä hetkellä edelleen käyttämään Skypeä. 


Jos Teamsin haasteena on ohjelman moninaisuus, painii Zoom ainakin viimeaikaisen uutisoinnin perusteella tietoturvaongelmien kanssa. Tämä on sääli, sillä muutoin Zoomissa on maltettu pysyä Teamsia yksinkertaisemmissa ratkaisuissa eli alkuun pääseminen Zoomilla on Teamsiin verrattuna hieman helpompaaa. Zoom on yleinen erityisesti yliopistojen käytössä ja suurien webinaarien alustana. Ilmaisella tunnuksella voit järjestää kahden osallistujan kokouksen ilman aikarajoitusta. Isommille kokouksille maksuton versio asettaa 40-minuutin aikarajan. Maksullisia lisenssivaihtoehtoja on useita. Zoom on mielestäni kolmikon paras, jos arviointiperusteena on saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden yhdistelmä.


Google on yrittänyt markkinoida omaa Meet-etäratkaisuaan tarjoamalla sen veloituksetta käyttöön ilmaisen Google-tilin omistajille syyskuun loppuun asti. Ymmärtääkseni Meet on ollut aiemmin käytössä vain G Suite -paketin ostaneille, mutta nyt meet siis kaikkien kokeiltavissa. Meetin arvostelut esimerkiksi App Storessa ovat melko tylyt. Sekä Teamsissa että Zoomissa on ominaisuuksia, joita ei muissa etäratkaisuissa ole. Ominaisuuksien osalta Google Meet tuntuu eniten perässä hiihtäjältä. Meetin Voiceover yhteensopivuus on kolmikon heikoin, joskaan ei sekään huono ole. Ongelmia tulee hieman äänireitityksen kanssa eli siitä huolimatta, että äänen ulostuloksi on valittu kaiutin, kuuluu VoiceOverin ääni ohjelman käynnistyessä sitkeästi puhelimen kuulokeosasta. VoiceOver ei myöskään kerro automaattisesti kokouksen tapahtumista kuten uusista viesteistä tai uusista osallistujista.


Koska saatat nopealla aikataululla joutua tai mikä parempaa päästä webinaariin tai etäkokoukseen suosittelen asentamaan heti tietokoneeseen tai puhelimeen Teamsin, Zoomin ja Meetin ja huolehtimaan siitä, että pääset liittymään kokoukseen kaikilla näillä ohjelmilla. Näin toimien sinä olet ainakin valmiina ja voit seurata rauhassa kun toiset säätävät...


Youtube-kanavalta Digi-vinkkejä ruudunlukuohjelman käyttäjille löytyy muutama ohjeäänite Teamsin käyttöön liittyen. Aikomukseni on julkaista tuolla kanavalla jatkossa ohjeita myös muista etäyhteyssovelluksista.