tag:blogger.com,1999:blog-38182741675651451382024-02-27T10:42:09.699+02:00SaavutettavuuspalojaVille Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.comBlogger28125tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-79834838770218398392024-02-27T10:41:00.000+02:002024-02-27T10:41:38.629+02:00E-kirjoihin liittyvissä mobiilisovelluksissa vieläkin liikaa saavutettavuuspuutteita<p>Adobe Digital Editions (ADE) on laajalti käytetty ohjelmisto digitaalisten kirjojen lukemiseen. Sovellus tukee Adobe DRM (Digital Rights Management) -suojausta. Vaikka ADE:n tietokoneversio on yhteensopiva monien ruudunlukuohjelmien kanssa, sen mobiiliversio ei sitä ole. Näkövammaistenkin kannalta on tärkeää, että myös mobiilisovellukset ovat saavutettavia ja lukemisen kokemus on sujuva. ADE:n mobiilisovelluksessa lukeminen ruudunlukuohjelmalla ei onnistu lainkaan ja liian monen muunkin palveluntarjoajan mobiilisovelluksessa saavutettavuus on lähes yhtä heikko. Lukemisalustojen mobiilisovellusten saavutettavuusongelmat voivat pahimmillaan hidastaa merkittävästi näkövammaisen opiskelijan tiedonsaantia.</p><p>Puutteellinen saavutettavuus pakottaa tällä hetkellä ruudunlukuohjelman käyttäjän kyseenalaiseen ratkaisuun. Lukeakseen Adoben DRM-suojattua kirjaa mobiilisovelluksella näkövammaisen käyttäjän on nimittäin purettava kirjan DRM-suojaus. Kun suojaus on purettu, kirjaa voi lukea ruudunlukuyhteensopivalla mobiilisovelluksella, kuten Apple Kirjat, Voice Dream tai Kindle. Suojauksen purkamiseen on olemassa sekä maksullisia että ilmaisia ratkaisuja. Yksi tunnetuimmista ilmaisista Adoben DRM-suojauksen purkamiseen pystyvistä ohjelmista on Calibre, johon on asennettu suojauksen purkamiseen tarvittava lisäosa. Calibre ei ole erityisen saavutettava, mutta NVDA-lisäosakaupassa on ilmainen Calibren saavutettavuusparannukset-niminen lisäosa, joka auttaa huomattavasti asiaa. Suojauksen purkamiseen tarvittavien työkalujen asentaminen, etenkin Calibren lisäosan, on hieman monimutkaista, mutta itse suojauksen purkaminen on helppoa Calibren hyvän pikanäppäintuen ansiosta. Suojauksia purettaessa on ehdottomasti pidettävä mielessä, että tiedostot, joista suojaus on purettu, tulee ehdottomasti pitää vain omassa käytössä eli suojaukseen kajoamisella ei ole tarkoitus rikkoa tekijänoikeuksia.</p><p>E-kirjojen lukemiseen käytettävien mobiilisovellusten saavutettavuuspuutteista on annettu palautetta useiden vuosien ajan, mutta sujuvaan lukukokemukseen ei ole vielä päästy. E-kirjoihin liittyviin sovelluksiin aletaan soveltaa esteettömyysdirektiivin lainsäädäntöä kesäkuussa 2025. Koska tämä lainsäädäntö asettaa näille sovelluksille huomattavasti nykyistä tilannetta tiukempia saavutettavuusvaatimuksia, toiveissa on, että suojausten purkamisen sijaan myös ruudunlukuohjelman käyttäjät voisivat jatkossa lukea kirjoja suoraan palveluntarjoajien omissa mobiilisovelluksissa. </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-2695115884112158572023-04-27T12:54:00.006+03:002023-04-27T13:56:00.011+03:00LinkedIn, saavutettava, muttei käytettävä<p>Minua pyydettiin hiljattain mukaan Näkövammaisten liiton LinkedIn-kampanjaan ja suostuinhan toki. Tämän kampanjan seurauksena tai ansiosta herättelin henkiin muutaman vuoden käyttämättömänä olleen LinkedIn-tilini. Olen yrittänyt kuukauden ajan vähitellen totutella palvelun käyttöön ruudunlukuohjelmalla, mutta yllätyn kerta kerralta alustan heikosta käytettävyydestä. LinkedIn on mielestäni hyvä esimerkki palvelusta, joka on teknisesti saavutettava, mutta jonka käytettävyydessä olisi rutkasti toivomisen varaa.</p><p>Mitä sitten kaipaisin? Esimerkiksi pikanäppäimiä sujuvaan liikkumiseen ja julkaisuihin reagoimiseen. Facebookissa ja Twitterissä voin siirtyä julkaisusta toiseen yhden näppäimen painalluksella. Yhtä helppoa on myös julkaisuun reagointi. LinkedInissä ei ole lainkaan näppäinkomentoja, eli julkaisusta toiseen siirrytään ruudunlukuohjelmalla esimerkiksi otsikkotasoja käyttäen. Valitettavasti palvelun otsikoinnissa ei ole käytetty järkeä, eli otsikoita selattaessa ruudunlukuohjelma kertoo ainakin itselleni täysin yhdentekevän julkaisun järjestysnumeron ”Feed Post Number”, muttei mitään tietoa julkaisijasta tai julkaisun aiheesta. Julkaisun sisällön saa selville nuolinäppäimillä selaamalla. Tällainen tapa on auttamattoman hidas ja vanhanaikainen.</p><p>Sama heikko käytettävyys on taakkana myös iOS-sovelluksessa. Julkaisusta toiseen siirtyminen saattaa tarvita VoiceOveria käytettäessä seitsemän pyyhkäisyä, kun saman asian voi Facebookin ja Twitterin sovelluksissa hoitaa yhdellä pyyhkäisyllä. Myös reagointi on LinkedInissä kömpelöä, eli VoiceOver-eleiden käytettävyyttä lisääviä mahdollisuuksia on otettu luokattoman huonosti käyttöön.</p><p>Kävin kurkistamassa LinkedInin saavutettavuussivua, jossa puhutaan kauniita sanoja yhteisestä saavutettavuusmatkasta ja siitä, että saavutettavuutta jatkuvasti palvelussa kehitetään. Jos ei tähän mennessä olla tämän pidemmällä, en ole toiveikas siitä, että asia oikeasti kiinnostaisi.</p><p><br /></p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-49506576929564821262023-01-19T09:08:00.001+02:002023-01-19T09:08:52.985+02:00Android 12 oli minulle pettymys<p>Minulla on ollut muutaman vuoden käytössä Nokia 5.3, jota olen käyttänyt TalkBack-ruudunlukuohjelman avulla. Nokia-puhelimia valmistava HMD Global julkaisi viime vuoden jälkipuoliskolla tähän puhelinmalliin Android 12 -päivityksen, jonka oli muun muassa tarkoitus parantaa TalkBackin toimintaa tuomalla käytettäväksi monen sormen eleet. Ennen päivitystä TalkBackia on voinut ohjata vain yhden sormen pyyhkäisyin tai napautuksin, mikä on pitänyt eleiden määrän melko suppeana. Päivitys tuli ja tuli myös pettymys. Uudet eleet toimivat puhelimessani hyvin epäsäännöllisesti tai eivät lainkaan. Kaiken lisäksi uusi päivitys myös hidasti TalkBackin toimintaa. Kovasti odotettua suomenkielen tukea Google Assistant -puheavustajaan tai TalkBackin pistekirjoitusnäppäimistöön ei vieläkään ole saatavilla. Kuulemani mukaan Nokiaa tehokkaammissa puhelimissa TalkBackin uusien eleiden toimivuus on ollut hieman parempi. Androidista on ilmestynyt jo päivitys 13-versioon, mutta Hmd ei ole vielä julkaissut sitä Nokia 5.3 -mallille. </p><p><br /></p><p>Applen iOS-käyttöjärjestelmä on perinteisesti ollut saavutettavuusominaisuuksissa Androidiin verrattuna niskan päällä. Kokemukseni perusteella tämä ero ei viimeisimpien päivitysten myötä valitettavasti ole ainakaan kaventunut.</p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-22210468439490334832022-11-07T11:40:00.006+02:002022-11-07T12:39:05.946+02:00Työmarkkinatori on pitkä askel saavutettavampaan suuntaan<span id="docs-internal-guid-fa94447c-7fff-4fb7-b03d-9eda421de48e"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Keha-keskus, joka on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto, on siirtänyt työnhakuun ja työpaikan ilmoittamiseen liittyvät palvelut suureksi osaksi <a href="https://tyomarkkinatori.fi/">Työmarkkinatori.fi</a>-sivustolle. Näkövammaisen kannalta tämä on myönteinen muutos, sillä uuden sivuston saavutettavuus on huomattavasti vanhaa Te-palvelujen Oma-asiointipalvelua parempi.
Nykytilanteen tekee vielä hieman sekavaksi se, että osa Työmarkkinatoriin liittyvistä toiminnoista, kuten työnhakijaksi ilmoittautuminen ja starttirahan hakeminen ovat edelleen saavuttamattomammalla <a href="https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/">Oma-asiointi</a>-sivustolla. Oma-asioinnin saavutettavuusselosteessa luvataan, että vanhan sivuston palvelut siirtyvät osaksi Työmarkkinatoria vuoden 2022 aikana. Toivotaan, että näin käy, sillä vanhan sivuston käyttö on ollut paikoin varsinkin ruudunlukuohjelmalla saavutettavuusongelmien vuoksi haastavaa.
Testasin Työmarkkinatoria NVDA-ruudunlukuohjelmalla tekemällä sekä työpaikan etsimiseen että tarjoamiseen liittyvän profiilin. Jotta profiili toimisi mahdollisimman hyvin työnhaun tai työpaikan ilmoittamisen tukena, sitä luotaessa kysytään melko paljon asioita. Profiilin luomiseen kannattaa siis varata kärsivällisyyttä ja aikaa. Varmimmaksi selainvalinnaksi Windows-koneen ruudunlukuohjelman pariksi osoittautui Firefox, mutta muillakin ajantasaisilla selaimilla Työmarkkinatoria pystynee käyttämään.
</span></span></p><div><br /></div></span>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-92185705344375919512022-08-19T12:39:00.001+03:002022-08-19T12:39:45.038+03:00Saavutettavuuspalautteet virallista tietä<span id="docs-internal-guid-af189634-7fff-6617-a08f-7def35c3c082"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Oletko huomannut puutteen verkkopalvelun tai mobiilisovelluksen saavutettavuudessa ja jättänyt silti ärtyneenä saavutettavuuspalautteen antamatta. Koska perustellun saavutettavuuspalautteen kirjoittaminen ei ole aivan vaivatonta, on ymmärrettävää, että palaute jää useinkin kiukutteluksi lähipiirille. Se puolestaan ei koskaan mitään palvelua paranna. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kokosin heinäkuussa luettelon havaitsemistani Nordean verkkopankin saavutettavuuspuutteista ja lähetin koonnin pankille tiedoksi käyttäen kerrankin virallista saavutettavuuspuutteiden ilmoituskanavaa eli Nordean tapauksessa sähköistä lomaketta. Olin kuukausi tolkulla moitiskellut uutta verkkopankkia sen saavutettavuusongelmista, mutta en ollut aiemmin ryhdistäytynyt lähettämään palautetta. Sain perusteellisen vastauksen, jossa muun muassa kerrottiin, että palautteeni oli ensimmäinen viralliseen kanavaan toimitettu saavutettavuuspuutteiden koonti. Nordeaan oli aiemmin lähetetty useitakin palauteviestejä, mutta epävirallista tietä eli suoraan henkilökunnan sähköposteihin. Tämä epävirallinen tapa voi tuntua joskus suoraviivaisemmalta tieltä vaikuttaa, mutta pitää muistaa, että viralliseen kanavaan lähetettyihin viesteihin digipalvelulain alaisten palveluntuottajien on vastattava 14 vuorokauden kuluessa. Samaa velvoitetta ei ole epävirallisten viestien osalta. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Käytetään siis saavutettavuuspalautteen antamiseen saavutettavuusselosteesta löytyvää virallista kanavaa ja yritetään jaksaa antaa palautetta. Palautetta antamatta muutosta parempaan ei ainakaan tapahdu.</span></p></span>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-62360147577706962052022-05-19T12:21:00.000+03:002022-05-19T12:21:52.956+03:00Ruokaostoksilla mobiilisti<span id="docs-internal-guid-c0d2d309-7fff-8058-ff36-72ca8d49b312"><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vertailin hiljattain Keskon SOK:n ja Odan ruokakauppojen iOS-sovellusten saamia arvosteluja ja toimivuutta VoiceOver-ruudunlukuohjelmalla.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kesko ja SOK ilmoittavat molemmat auliisti mobiilisovelluksen versiohistoriassa, että asiakkaiden lähettämiä toiveita on kuunneltu uusimmissa versioissa. Kuitenkin molemmat sovellukset saavat tällä hetkellä App Storessa tyrmäävät arvostelut. Lähes 70 % käyttäjistä antaa sovelluksille yhden tähden. 77 % Odan käyttäjistä puolestaan antaa sovellukselle viisi tähteä.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Jokaisen iOS-laitteen käyttöapuvalikossa on saatavana VoiceOver-niminen ruudunlukuohjelma. Se on tarkoitettu näkövammaisille käyttäjille, joiden on mahdotonta lukea tai hallita kosketusnäytön sisältöä. Kun VoiceOver on käytössä, ohjelma puhuu näytöllä olevan tekstin, minkä lisäksi ohjelman avulla on mahdollista tehdä tarvittavia toimintoja kuten napauttaa painikkeita ja kirjoittaa tekstiä. Jotta ruokakaupan mobiilisovellusta voisi käyttää VoiceOverilla, on sovelluskehittäjän tehtävä sovelluksestaan VoiceOver-yhteensopiva. Siihen vaadittava työ on sitä pienempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Sovelluksen tekeminen VoiceOver-yhteensopivaksi ei vaikuta sovelluksen tavanomaiseen käyttökokemukseen eli VoiceOver-yhteensopivuus ei haittaa muita käyttäjiä.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Heikoimman VoiceOver-tuen edellä luetelluista ruokakaupoista tarjoaa tällä hetkellä K-ruoka, josta ostaminen VoiceOverin avulla on lähes mahdotonta. Erityisen turhauttavaa on, että yhteensopivuus VoiceOverin kanssa huononi entisestään viimeisimmässä päivityksessä.</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">S-kaupat ja Oda tarjoavat huomattavasti vaivattomamman käyttökokemuksen, sillä VoiceOver-tuki on parantunut uusimpien päivitysten myötä, minkä ansiosta asiointi onnistuu jo ilman kohtuutonta räpläämistä. Toki parannettavaa on vielä myös näissä kahdessa sovelluksessa. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.26; margin-bottom: 12pt; margin-top: 12pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tietoa siitä, miten sovellus tehdään VoiceOver-yhteensopivaksi, on runsaasti ja helposti sovelluskehittäjien saatavilla. Yhteensopivuuden aiheuttama työmäärä ja sen edellyttämä rahallinen panostus ovat varmasti näin isoille toimijoille merkityksettömiä, joten sovellusten puutteet eivät juuri kerää ymmärrystä. Helpompaa on sen sijaan iloita VoiceOver-tuen kaltaisista toimivista ratkaisuista, jotka viestivät kiinnostuksesta myös pieniä asiakasryhmiä kohtaan.</span></p></span>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-69050538197324024722022-03-28T14:43:00.000+03:002022-03-28T14:43:02.278+03:00Saavutettavaa bridgeä<span id="docs-internal-guid-01ab8f1a-7fff-4452-4058-b1cf629746cb"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-indent: 36pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Netissä pelattavien saavutettavien korttipelien valikoima on vielä nykyään valitettavan pieni. Esimerkiksi oikean rahan nettipokeri on pysynyt sitkeästi saavutettavan alustan puuttuessa harmillisesti suljettuna näkövammaisilta. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Törmäsin hiljattain ilahduttavaan poikkeukseen tästä yleislinjasta. Minuun oli yhteydessä bridgen taitaja Juha Luostarinen, joka halusi selvittää, onko Suomessa näkövammaisia pelaajia ja olisiko heitä mahdollista saada mukaan tämän hienon pelin harrastajajoukkoon. Innostuin ajatuksesta, joten googlasin aiheesta ja löysin puolalaisen bridgeaktiivin, joka kertoi Puolassa olevan noin 40 näkövammaista pelaajaa. Kuulin myös brittiläisen John Lamben kehittäneen alunperin näkövammaiselle ystävälleen Windowsin Google Chrome -selaimeen pelaamista helpottavan BBO Visual Assist -nimisen laajennuksen. Tämän kaikkien saatavilla olevan selainlaajennuksen avulla BridgeBase.com-nimiseen suosittuun pelipaikkaan saa puhetuen, jonka avulla pelaaminen onnistuu vaikka täysin sokeana. Selainlaajennuksen puhetuki on pääosin englanninkielinen, mutta pelaamiseen liittyvä sanasto on melko suppea ja opittavissa nopeasti, joten suomen kielen puuttuminen ei liene pelihalukkaalle ongelma. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Lamben tekemä selainlaajennus on taas kerran loistava esimerkki yksittäisen osaajan työstä, joka tuo jotakin kaikkien näkövammaisten saataville. Hattua on tässä tapauksessa helppoa nostaa. Lamben lisäksi merkittävää työtä on tehnyt myös espanjalainen Gonzalo Goded, joka on koodannut vastaavan puhetukiratkaisun RealBridge-alustalle, jota lukuisat bridgekerhot käyttävät pelipaikkanaan. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Saavutettavan bridgen pelaaminen aloitetaan siis rekisteröitymällä </span><a href="https://www.bridgebase.com/" style="text-decoration-line: none;"><span style="color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; text-decoration-line: underline; text-decoration-skip-ink: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">BridgeBase.com</span></a><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">-alustalle ja asentamalla Google Chrome-selaimeen </span><a href="https://chrome.google.com/webstore/detail/bbo-visual-assist/kdknilcahppjpicfclgaenphlcdjkbcm?hl=en-GB" style="text-decoration-line: none;"><span style="color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; text-decoration-line: underline; text-decoration-skip-ink: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">BBO Visual Assist</span></a><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">. Jos bridge kiinnostaa, kerron mielelläni tarkemmin, miten päästä alkuun.</span></p></span><p> </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-32712509337688177452022-02-24T16:22:00.009+02:002022-03-07T14:59:17.588+02:00Ymmärrettävää ja lainmukaista litterointia<span id="docs-internal-guid-0fe14a09-7fff-cda0-09a9-b420894e5b04"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tein hiljattain yhdessä Celian saavutettavuusasiantuntija Rebekka Laaksosen kanssa <a href="https://soundcloud.com/nakovammaistenliitto/kuuma-peruna-podcast-celian-oppikirjatuotanto">podcastin </a>liittyen Celian oppikirjatuotantoon. </span><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; text-indent: 36pt; white-space: pre-wrap;">Yksi vaihe saavutettavan podcastin julkaisua on äänitteestä litteroitu tekstivastine. Litteroitaessa äänitettä on huomioitava, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat kovasti toisistaan. Jos puhutun kielen täytesanat: “öö tota niinku” siirretään sellaisenaan kirjoitettuun kieleen, tulee tekstistä vaikeammin luettavaa ja ymmärrettävää. Jos taas kirjoitettua tekstiä puhutaan sellaisenaan, lopputulos kuulostaa useinmiten rutikuivalta pitkäveteiseltä luennalta.</span></p></span><span id="docs-internal-guid-f603d5d7-7fff-6154-47c8-b5174e525de5"><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Usein ymmärrettävin, mutta varmasti myös työläin tapa litteroida äänitteitä, on poistaa äänitteen sanatarkasta tekstikopiosta täytesanat ja muokata lauseet luettavaksi tekstiksi niin, että asiasisältö säilyy ennallaan. </span><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; white-space: pre-wrap;">Tässä esimerkki siitä, mitä tarkoitan. Ensin pätkä Rebekan puhumasta tekstistä sellaisenaan:</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">“Ja näiden tekeminen on kanssa aina vähän siitä kiinni, että että onko meillä sitten niinku niitä toimitus resursseja sitten tehdä sitä luetusta, mutta ollaan pyritty kyllä mahdollisuuksien mukaan tekemään niitä, että nytkin on pari tuotannossa ja viime talvena oli pari niin ikään, mutta kyllä nää Luetus-resurssit on pääsääntöisesti suunnattu vähän alemmille kouluasteille ja niille pienemmille koululaisille, että että koetaan että että niin kuin korkeakouluopiskelijoille on jo sitten semmoisia teknisiä valmiuksia, että ehkä pystyy sitten joitakin esteitä ohittamaan.”</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ymmärrettävä litterointi voisi olla jotakin tällaista:</span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">“Näidenkin tekeminen on aina siitä kiinni, onko meillä toimitusresursseja. Ollaan pyritty kyllä mahdollisuuksien mukaan tekemään niitä. Nytkin on pari tuotannossa ja viime talvena oli pari niin ikään, mutta Luetus-resurssit on pääsääntöisesti suunnattu alemmille kouluasteille ja pienemmille koululaisille. Koetaan että korkeakouluopiskelijoilla on jo semmoisia teknisiä valmiuksia, että he pystyvät joitakin esteitä ohittamaan.”</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Digipalvelulain saavutettavuutta koskevat vaatimukset pohjautuvat WCAG- standardiin, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä verkkosisällön saavutettavuusohjeet. Ohjeiden onnistumiskriteeri 1.2.1 määrittelee pelkkää ääntä sisältävän tiedoston tekstitystavan. Standardissa käytetään määritelmää “vastaava sisältö”, joka tarkoittanee mahdollisimman tarkkaa tekstikopiota äänitteestä. Tämänkaltaisissa podcasteissa, joiden tarkoitus on tiedonvälitys, lienee kohtuullista tarkoittaa vastaavalla sisällöllä vastaavaa tietosisältöä. Jos podcastin oikean ymmärtämisen kannalta on olennaista, että kaikki täytesanatkin litteroidaan, silloin tulee epäilemättä tehdä niin, mutta tämänkaltaisessa podcastissa sanatarkka litterointi heikentäisi tekstin ymmärrettävyyttä. Mielestäni kyse on siis aina harkinnasta sen suhteen, miten tieto välitetään saavutettavimmalla tavalla. Tällaisessa harkinnassa on hyvä muistaa, että ymmärrettävyyskin on yksi saavutettavuuden osa-alueista.</span></p></span>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-9989746056172242392022-01-26T11:21:00.000+02:002022-01-26T11:21:07.117+02:00Posti kulkee tai ei<span id="docs-internal-guid-b624c392-7fff-6ecd-f69d-c8ccf93f5bfe"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Asensin muutama kuukausi sitten puhelimeen OmaPosti-palvelun iOS-sovelluksen ja määrittelin kirjeet ja laskut ohjautumaan sähköiseen postilaatikkoon. </span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tavoitteena oli, että voisin lukea sähköisen postilaatikon kirjeitä itsenäisesti.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Palvelun käyttöönotto onnistuu VoiceOverilla ja sähköiseen lootaan tulleiden kirjeiden luetteloa pääsee selaamaan. Kirjeet sen sijaan ovat yleisimmin kuvana tallennettuja PDF-tiedostoja, joita ruudunlukuohjelma ei lue. Saat siis tietää, keneltä kirje tuli, mutta et, mitä se sisältää. Kuvana olevan PDF-tiedoston voi tunnistaa monen vaiheen jälkeen puhelimessa esimerkiksi KNFB Reader -sovelluksen avulla, mutta tällä tavoin kirjeen lukeminen on kohtuuttoman monimutkaista. </span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sähköiseen postilaatikkoon tulevat laskut on mahdollista maksaa suoraan Omaposti-sovelluksesta, mutta se edellyttää maksukorttitietojen syöttämistä palveluun. Verkkopankkitunnuksia ei toistaiseksi voi käyttää.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vähän kerrassaan mennään parempaan suuntaan eli teoriassa sähköinen postilaatikko olisi paperipostiin verrattuna houkutteleva vaihtoehto, mutta käytännössä palvelun ja sovelluksen tekninen saavutettavuus ja ymmärrettävyys eivät ole vielä riittävällä tasolla. Nyt vaan antamaan rakentavaa palautetta ja toivotaan toivotaan.</span></p></span><p> </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-48686557683246393332021-11-02T13:15:00.000+02:002021-11-02T13:15:19.338+02:00Tavoitteena saavutettavammat e-kirjat<span id="docs-internal-guid-52f4ea4d-7fff-6263-f7e1-eed3117eeac5"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">E-kirjojen saavutettavuudessa on surullisen paljon parannettavaa. Vaikka tämä vaikuttaa toki kaikkiin lukuintoisiin, erityisesti tästä kärsivät opiskelijat, joiden on käytettävä enenevässä määrin sähköisiä oppimateriaaleja. Hankalaksi tämän kokonaisuuden tekee se, että kirjojen tuottajia on runsaasti ja käytettäviä palveluita ja sovelluksia vielä runsaammin. Yleisimmät e-kirjoissa käytettävät tiedostotyypit lienevät EPUB ja PDF. Kummankin tiedostomuodon tekeminen saavutettavaksi edellyttää erityisosaamista, aikaa ja toki rahaakin.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vaikka osaamista ja halua olisikin, on esimerkiksi monimutkaisia kaavoja sisältävien matemaattisten julkaisujen tekeminen saavutettavaksi vielä teknisesti vaikeaa tai mahdotonta. Tästä syystä Celian valmistamat korvaavat julkaisut ovat vielä pitkään välttämätön vaihtoehto.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">E-kirjatiedostojen lisäksi myös lukemiseen käytettävien mobiilisovellusten saavutettavuus on kirjavaa ja usein valitettavasti heikkoa. Nykyään on tyypillistä, että kustantajat tarjoavat kuukausiveloitteista lisenssiä, jolla voi mobiilisovellusta käyttäen lukea rajattomasti e- ja äänikirjoja. Testasin tätä kirjoittaessani seuraavia sovelluksia: Ellibs, Storytell, Nextory, Alma Talent Kirjat, Elisa kirja ja Bookbeat. Yhdelläkään näistä sovelluksista e-kirjan lukeminen ruudunlukuohjelmalla ei onnistunut sujuvasti. Airut-lehden mielenkiintoinen artikkeli </span><a href="https://www.airutlehti.fi/2021/airut-5-2021/kannattaako-aanikirjoista-maksaa/" style="text-decoration-line: none;"><span style="color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; text-decoration-line: underline; text-decoration-skip-ink: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kannattaako äänikirjoista maksaa</span></a><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> kertoo, ettei äänikirjojenkaan lainaaminen ja kuuntelu maksullisista palveluista ole vielä yleisesti riittävän saavutettavaa.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Oma lukunsa ovat myös nettipohjaiset alustat kuten Studeo tai Alma Talent Sisältöpalvelut. Näissä tilanne on usein hieman parempi eli kirjan lukeminen saattaa onnistua myös ruudunlukuohjelmalla, mutta se on mutkikasta ja useimmiten jokin osa sisällöstä jää saavuttamattomaksi.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tällä hetkellä on valmisteilla esteettömyysdirektiiviin perustuva kansallinen lainsäädäntö, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Koska esteettömyysdirektiivi edellyttää sähkökirjoilta saavutettavuutta, toivottavaa on, että sitä tulee edellyttämään myös kansallinen lainsäädäntö.</span></p><br /><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial; font-size: 11pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kysymykseen, saavatko tuottajat taloudellista tukea saavutettavuuden parantamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, on tällä hetkellä pelottavan vähän vastauksia. Siihenkin kysymykseen tulisi vastaus löytää, jottei yhdenvertaisuutta ratkaisevasti lisäävä e-kirjojen saavutettavuus muodostu kädenväännöksi rahasta, kuten verkkopalvelujen saavutettavuudesta puhuttaessa on liian usein tapahtunut.</span></p></span><p> </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-364715577608125372021-07-01T11:01:00.001+03:002021-07-01T11:01:53.279+03:00Ymmärrettävyydellä kysyntää<p>Olin hiljattain mukana kaksipäiväisessä eurooppalaisessa saavutettavuusseminaarissa, jonka ohjelmassa oli luentoja ja paneelikeskusteluja. Toteutustapa oli käsittämättömän mutkikas. Luentojen oli tarkoitus avautua webinaareina ja paneelikeskustelujen kokouksina. Kaikille luennoille piti rekisteröityä erikseen tapahtuman pääsivulta, jossa aikataulu oli nähtävänä suloisena sekamelskana kahden aikavyöhykkeen aikoina. Yksikään luento ei kuulunut ja kuvakin pätki niin, että seuraaminen oli mahdotonta. Ensimmäisen seminaaripäivän illalla tulikin sitten korjaus ongelmaan. Järjestäjä vaihtoi kylmän viileästi alustaa ja jälkimmäinen päivä sujui ongelmitta. </p><p><br /></p><p>On helppoa ja hyödytöntä taivastella yksittäistä epäonnistumista jälkeenpäin, mutta sähköisten järjestelmien mutkikkuutta tai heikkoa ymmärrettävyyttä ei tarvitse eikä saa hyväksyä. On hämmentävää, kuinka usein yksinkertaisempaa järjestelmää vaativa on vaarassa joutua osaamattoman muutosvastarintaisen maineeseen. Jollain tavoin tuntuu olevan hyväksyttävämpää taivastella mutkikasta järjestelmää ja todeta samaan hengenvetoon, että sellaista se vain nyt on. Kuka on päättänyt, että sen on sellaista oltava.</p><p><br /></p><p>Yksi saavutettavuuden neljästä periaatteesta on ymmärrettävyys. Sen toteutuminen laahaa kuitenkin selvästi helpommin mitattavien teknisten periaatteiden jäljessä. Tilanne ei muutu ellei ymmärrettävyyttä pidetä sitkeästi esillä. Yritetään jaksaa aina antaa palautetta heikosti ymmärrettävistä palveluista. Ehkä se siitä.</p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-45311104027861364162021-04-30T12:57:00.000+03:002021-04-30T12:57:10.467+03:00Sähköisten valkotaulujen saavutettavuudesta<p>Tutkailin hiljattain sähköisten valkotaulujen kuten <a href="https://flinga.fi/" target="_blank">Flingan </a>ja <a href="https://miro.com/" target="_blank">Miron </a>Saavutettavuutta. On todettava, että tämäntyyppisten sovellusten kaikkien ominaisuuksien hyödyntäminen ruudunlukuohjelmilla on mahdotonta. Sovelluksesta riippuen joihinkin tietoihin pääsee käsiksi, mutta taulujen visuaalisia esitystapoja ei voi ruudunlukuohjelmilla hahmottaa. Tilaisuuksissa, joihin osallistuu ruudunlukuohjelman käyttäjä, yksi korvaava vaihtoehto voisi olla käyttää ideointialustana jaettua kansiota tai asiakirjaa, joita yleisimmät ruudunlukuohjelmat pystyvät lukemaan melko sujuvasti. Näin toimien ei toki saada käyttöön valkotaulusovellusten visuaalisia ominaisuuksia, mutta päädytään saavutettavampaan lopputulokseen. <span style="white-space: pre;"> </span> </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-13390102177328350902021-03-26T12:05:00.000+02:002021-03-26T12:05:38.906+02:00Kiehtovaa etäilyä<p>Kalifornian yliopiston vuosittain järjestetty CSUN-konferenssi on ollut pitkään yksi tärkeimmistä saavutettavuusteknologian tapahtumista, jossa on jaettu tietoa ja kokeiltu uutuuksia. Tänä vuonna CSUN järjestettiin etätapahtumana. Luentojen lisäksi järjestäjä oli rakentanut virtuaalimessuhallin, jossa oli mahdollista vierailla noin 60 näytteilleasettajan pisteessä. Messuhallin etusivulla oli linkki kunkin näytteilleasettajan messupisteeseen, jossa puolestaan oli luettavissa näytteilleasettajan yhteystiedot ja materiaalia. Näytteilleasettajan sivulla oli myös painike, joka avasi yhteyden etäkokoukseen, jossa näytteilleasettajan kanssa pääsi keskustelemaan, seuraamaan esittelyjä ja tekemään kysymyksiä. </p><p><br /></p><p>Siihen nähden, että tätä konferenssia on pidetty yhtenä vuoden keskeisimmistä alan tapahtumista, messuhallin näytteilleasettajien määrä oli tänä vuonna hämmentävän pieni. Vuonna 2019, jolloin olin mukana paikan päällä, näytteilleasettajia messuhallissa oli 180. Tämän vuoden messuhalli oli myös hyvin painottunut yhdysvaltalaisiin yrityksiin. Jää nähtäväksi, kertooko laimea osanotto enemmän vallitsevista poikkeusoloista vai siitä, että CSUN ei enää maailmanlaajuisesti entiseen tapaan kiinnosta.</p><p><br /></p><p>Vaikka CSUN ei anniltaan ollut tänä vuonna mielestäni kummoinen, virtuaalimessuhallin toteutustapa oli selkeä. Ennen etäaikakautta messuhallissa kiertely ilman avustajaa olisi ollut käytännössä mahdotonta tai ainakin väkisin tehtyä reippailua. Jokaiselle pisteelle joutui jonottamaan ja meteliä oli sen verran, että puhuminen vaati korottamaan ääntä reilusti. Selatessani messupisteitä virtuaalihallissa, huomasin taas melkeinpä liikuttuneena, että etäosallistuminen onkin usein saavutettavuuden kannalta ratkaisevasti perinteistä menoa parempi vaihtoehto. Kaiken esitteleminen etänä ei toki ole mahdollista, mutta toisaalta kaikki eivät pääse omin neuvoin perinteiseen halliin paikan päälle. </p><p><br /></p><p>Olen kuullut, ettei etätapahtumassa verkostoituminen ole kunnolla mahdollista. Näinkin voi olla, mutta ei välttämättä. Muutama kuukausi sitten olin sadan hengen etäseminaarissa, jonka osanottajaluettelo oli kaikkien tutkittavissa. Selasin luetteloa ja aika ajoin huomasin, että tuolle tai tuolle osallistujalle minulla onkin asiaa. Siitä vain yksityisviesti osallistujalle ja verkostoituminen oli täydessä vauhdissa. On mielestäni suorastaan vapauttavaa, miten erilaisten etätapahtumien lisääntyminen on kasvattanut itsenäisen osallistumisen mahdollisuutta.</p><p>Nyt pitäisi päättää menenkö tämän perjantain kunniaksi etänä stand up vai jazz-keikalle.</p><p> </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-38273610408004022452021-02-17T08:00:00.049+02:002021-02-17T10:45:54.546+02:00Näkövammainen kokelas tekee ylioppilaskokeet syksyllä uudessa koejärjestelmässä<p>Sähköisessä ylioppilastutkinnossa käytetyn koejärjestelmän saavutettavuusongelmat ovat olleet vilkkaan keskustelun aiheena koko ylioppilastutkinnon digitalisoinnin ajan. Ongelmana on, ettei kokelaskoneiden käyttöjärjestelmään saa asennettua näkövammaisen apuvälineohjelmia, eli apuvälinekäyttäjä ei ole aiemmin voinut tehdä ylioppilaskoetta kokelaskoneella. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi vuoden vaihteessa ratkaisun, jossa näkövammaisen oma tietokone, johon on asennettu tarvittavat apuvälineet, yhdistetään Ethernet-kaapelin avulla kokelaskoneeseen. Näkövammaisen käyttämän koneen selaimella otetaan yhteys kokelaskoneeseen ja vastaukset tallentuvat sen kautta automaattisesti koejärjestelmään. </p><p><br /></p><p>Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt, että tämä tekninen ratkaisu otetaan ensimmäisen kerran käyttöön syksyn 2021 ylioppilaskokeissa. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi 7.1.2021 melko teknisen tiedotteen, jossa tämä asia mainitaan, mutta tiedotteen perusteella asian koko merkitys näkövammaisille lukiolaisille ja heidän opettajilleen ei ole helposti hahmotettavissa. <a href="https://www.abitti.fi/blogi/2021/01/uudessa-abitti-versiossa-kevaan-yo-kokeen-sovellusversiot/">Tästä voit lukea lautakunnan julkaiseman tiedotteen.</a></p><p><br /></p><p>Ratkaisu, jossa näkövammaisen käyttämä erillinen tietokone liitetään sähköistä koetta tekevään koneeseen on mahdollista ottaa käyttöön myös Abitissa eli järjestelmässä, jossa lukioiden opettajat voivat pitää kurssikokeita. Jotta näkövammaisen kokelaan olisi mahdollista rutinoitua uuteen koetapaan, ratkaisevan tärkeää olisi päästä harjoittelemaan tämän järjestelmän käyttöä. Parhaiten uuteen tapaan totuttelu onnistuu, jos näkövammainen kokelas pääsee tekemään lukion kurssikokeita Abitissa uudella menetelmällä. Ajatus siitä, että opettajat tekisivät Abittiin tämän kevään aikana poikkeusoloista huolimatta riittävästi näkövammaiselle kokelaalle soveltuvia kurssikokeita harjoiteltavaksi, on vähintään toiveikas eli kiire tässä väistämättä tulee. Kaikkien näkövammaisten kokelaiden on nyt syytä olla yhteydessä omiin opettajiin, kertoa tilanteesta ja pyytää harjoituskokeita Abittiin. Tätä artikkelia kannattanee jakaa opettajille taustatiedoksi.</p><p><br /></p><p>Yksi vielä avoimista kysymyksistä on, miten ruudunlukuohjelmien käyttäjien matematiikan koe uudessa järjestelmässä toteutetaan. Koska käytettävä tekniikka ei ole vielä selvillä, harjoittelumahdollisuuttakaan ei vielä ole. </p><p><br /></p><p>Ylioppilastutkintolautakunta on julkaissut muutamasta esimerkkikokeesta HTML-näköisversiot.</p><p>Nämä esimerkkikokeet eivät ole erikseen näkövammaisille laadittuja, joten ne saattavat sisältää myös kuvallisia tehtäviä. Tällä hetkellä julkaistut näköisversiot:</p><p><a href="https://digabi.github.io/exam-engine/SC/fi-FI/koe.html">Saksa</a></p><p><a href="https://digabi.github.io/exam-engine/N/fi-FI/koe.html">Matematiikka</a></p><p><br /></p><p>Vaikka koejärjestelmä olisikin saavutettava, kokeen saavutettavuus riippuu myös kokeen laatijasta, eli hänen tulee valita kokeeseen saavutettavia tehtäviä ja aineistoja. Näkövammaisen ylioppilaskokeessa kuvat on yleensä korvattu sanallisilla kuvauksilla tai on laadittu kokonaan korvaava tehtävä. </p><p><br /></p><p>Ylioppilaskokeet suoritetaan aina suljetussa järjestelmässä. Saksan ja Matematiikan esimerkkikoe on siis vain vedos siitä, millainen koesivun asettelu suljetussa koejärjestelmässä on. Kaikki palaute kokeiden näköisversioista on enemmän kuin toivottavaa. Välitän viestit mielelläni Ylioppilastutkintolautakuntaan, joka on huomioinut palautteen esimerkillisesti. Voit antaa palautetta näköisversioista kommentoimalla tätä julkaisua tai lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen ville.lamminen(at)nkl.fi.</p><p>Olemme säännöllisesti yhteydessä ylioppilastutkintolautakuntaan ja kerron lisää, kun saamme uutta tietoa.</p><p> </p>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-88927488445753223112021-02-12T13:56:00.002+02:002021-02-12T13:56:22.211+02:00Saavutettavampaa tuntiseurantaa<span id="docs-internal-guid-81a48e23-7fff-0270-c29e-5d6c8c6e1166"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Henkilökohtaisen avustajan työnantajan on ylläpidettävä palkanmaksua varten tuntiseurantaa avustajan tekemistä tunneista tai vaihtoehtoisesti hyväksyttävä avustajan tekemätk irjaukset.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Paperiset tai PDF-lomakkeet on jo muutama vuosi sitten useassa kaupungissa korvattu Oima-nimisen yrityksen sähköisellä järjestelmällä, jota käytetään avustajien tuntiseurantaan ja palkanlaskentaan niin sanottuna sijaismaksupalveluna. Näkövammaisillekin tämä olisi ollut aiemmin käytössä olleiden PDF- ja paperilomakkeiden tilalle hyvinkin tervetullut vaihtoehto, mutta Oiman sähköisen tuntiseurannan saavutettavuus ei ole annetusta palautteesta huolimatta riittänyt.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Viime vuoden lopussa saavutettavuuspalaute tavoitti Oimassa henkilön, joka teki tai teetti nopealla aikataululla palveluun ison saavutettavuusparannuksen, jonka ansiosta palvelu toimii paremmin myös ruudunlukuohjelmalla. Olen todella iloinen, että palvelu on nyt saavutettavampi ja olen toiveikas, että parannusehdotuksia huomioidaan myös jatkossa.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Tämä on kuvaava esimerkki siitä, miten yhden työntekijän saavutettavuutta edistänyt toiminta paransi palvelua useiden asiakkaiden kannalta merkittävästi. Jokin ratkaisu lähes aina löytyy, jos tahtoa on. Ikävä kyllä vielä helpompaa on kuitenkin löytää syy muutoksen toteuttamatta jättämiseen, jos tahtoa ei ole.</span></span></p></span>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-46208323241909253112020-06-05T11:34:00.001+03:002020-06-05T12:13:14.770+03:00Teams, Zoom vai Meet<span id="docs-internal-guid-239d8198-7fff-5365-1af4-9136cf4713c0"><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Se, mitä on ollut Korona-aikana vaikeampaa välttää kuin Koronaa itseään on etäyhteyksiin tarkoitettujen sovellusten käyttö. Tai otettaisiinko sittenkin hieman myönteisemmin eli onneksi minua fiksummat ovat kehittäneet käyttöömme useita etätyöhön ja opiskeluun soveltuvia ratkaisuja, joilla yhteydenpito sujuu mallikkaasti ja aikaa säästyy. </p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Etätyöratkaisun valinta taitaa olla vain harvoin työntekijän päätettävissä eli sillä mennään, mitä on muualla sovittu. Taatusti vielä harvemmin saavutettavuus mainitaan työpaikoilla etätyövälineen valintaperusteissa. Kolme eniten käytettyä etätyöratkaisua ovat Microsoft Teams, Zoom ja Google Meet. On erittäin Ilahduttavaa että kaikki nämä ratkaisut toimivat apuvälineohjelmia käytettäessä vähintään tyydyttävästi eli, jos järjestelmiä käytetään tavanomaiseen tapaan, pysyy apuvälineohjelmillakin kyydissä. Mainittuja etäratkaisuja voidaan käyttää sekä internet-selaimeen asennettavan laajennuksen avulla että koneelle tai puhelimeen asennettavan sovelluksen kautta. Etäkokoukseen ja webinaariin pääsee mukaan pelkällä selainlaajennuksella, mutta monipuolisempien ominaisuuksien käyttö kuten kokousten hallinnointi ja tiedostojen synkronointi edellyttää sovelluksen asentamista. Otettaessa yhteys selain laajennuksen kautta, toimivimmaksi selaimeksi on osoittautunut Google Chrome.</p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Teamsin, Zoomin ja Meetin sovellusten tietokone- ja älylaiteversiot ovat kaikki siinä määrin saavutettavia, että etätyön onnistuminen on eniten kiinni omasta paneutumisesta. Toki käytettävät kokouskäytännötkin vaikuttavat asian sujuvuuteen, mutta ratkaisevaa merkitystä niillä ei ole. Useimmin vastaan tuleva apuvälineongelma on, ettei ruudunluvulla pysty lukemaan kokouksissa jaetun näytön, useinmiten diaesityksen sisältöä. Tämän ongelman voi kiertää esimerkiksi pyytämällä dioista kopiot sähköpostiin.</p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Ymmärrettävyyden kannalta kovimmat haasteet ovat mielestäni Teamsin käyttäjillä, sillä ohjelmaan on survottu sellainen määrä ominaisuuksia, että vain arvailtavissa on se työtuntien määrä, joka Teamsin omaksumisen yrittämiseen on tänä keväänä maailmanlaajuisesti käytetty. Teamsia pääsee käyttämään usealla erityyppisellä Microsoft-tilillä ja selvää on, että arvokkaampi tili tuo käyttöön enemmän ominaisuuksia. Ohjelma on vielä melko opiskelu- ja työkeskeinen eli esimerkiksi perheen sisäiseen etäilyyn Microsoft ohjaa tällä hetkellä edelleen käyttämään Skypeä. </p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Jos Teamsin haasteena on ohjelman moninaisuus, painii Zoom ainakin viimeaikaisen uutisoinnin perusteella tietoturvaongelmien kanssa. Tämä on sääli, sillä muutoin Zoomissa on maltettu pysyä Teamsia yksinkertaisemmissa ratkaisuissa eli alkuun pääseminen Zoomilla on Teamsiin verrattuna hieman helpompaaa. Zoom on yleinen erityisesti yliopistojen käytössä ja suurien webinaarien alustana. Ilmaisella tunnuksella voit järjestää kahden osallistujan kokouksen ilman aikarajoitusta. Isommille kokouksille maksuton versio asettaa 40-minuutin aikarajan. Maksullisia lisenssivaihtoehtoja on useita. Zoom on mielestäni kolmikon paras, jos arviointiperusteena on saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden yhdistelmä.</p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Google on yrittänyt markkinoida omaa Meet-etäratkaisuaan tarjoamalla sen veloituksetta käyttöön ilmaisen Google-tilin omistajille syyskuun loppuun asti. Ymmärtääkseni Meet on ollut aiemmin käytössä vain G Suite -paketin ostaneille, mutta nyt meet siis kaikkien kokeiltavissa. Meetin arvostelut esimerkiksi App Storessa ovat melko tylyt. Sekä Teamsissa että Zoomissa on ominaisuuksia, joita ei muissa etäratkaisuissa ole. Ominaisuuksien osalta Google Meet tuntuu eniten perässä hiihtäjältä. Meetin Voiceover yhteensopivuus on kolmikon heikoin, joskaan ei sekään huono ole. Ongelmia tulee hieman äänireitityksen kanssa eli siitä huolimatta, että äänen ulostuloksi on valittu kaiutin, kuuluu VoiceOverin ääni ohjelman käynnistyessä sitkeästi puhelimen kuulokeosasta. VoiceOver ei myöskään kerro automaattisesti kokouksen tapahtumista kuten uusista viesteistä tai uusista osallistujista.</p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;">Koska saatat nopealla aikataululla joutua tai mikä parempaa päästä webinaariin tai etäkokoukseen suosittelen asentamaan heti tietokoneeseen tai puhelimeen Teamsin, Zoomin ja Meetin ja huolehtimaan siitä, että pääset liittymään kokoukseen kaikilla näillä ohjelmilla. Näin toimien sinä olet ainakin valmiina ja voit seurata rauhassa kun toiset säätävät...</p><div><br /></div><div>Youtube-kanavalta <a href="https://www.youtube.com/channel/UCp2f-R8hFE5dKwB-bV1maMQ">Digi-vinkkejä ruudunlukuohjelman käyttäjille </a>löytyy muutama ohjeäänite Teamsin käyttöön liittyen. Aikomukseni on julkaista tuolla kanavalla jatkossa ohjeita myös muista etäyhteyssovelluksista. </div></span>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-30183363682000660402020-02-18T12:18:00.002+02:002020-02-18T12:18:33.248+02:00Tehtävät saavutettavasti järjestykseenTehtävälistojen hallintatyökaluja on tarjolla riittävästi ja jopa ilmaiseksi. Sopivaa työkalua valittaessa näkövammaisenkin kannalta olennaista on saavutettavuuden lisäksi yksinkertaisuus ja se, että hallintatyökalu toimii sujuvasti mahdollisimman monessa käyttöjärjestelmässä. Ei ole mielekästä, jos hallintatyökalun opettelu vie liikaa aikaa, mutta toisaalta liian pelkistetty ratkaisu ei nopeuta tehtävien järjestelyä riittävästi. Näppärällä sovelluksella pitää samanaikaisesti järjestyksessä yhtä hyvin monen osallistujan projektin kuin oman päivän kauppalistan. Seuraavassa pari esimerkkiä toimivista ratkaisuista.<br />
<br />
Tämänhetkinen suosikkini tehtävälistojen ylläpitoon on <a href="https://todo.microsoft.com/tasks/">Microsoft To Do </a>, jossa yhdistyvät yksinkertaisuus ja saavutettavuus. To Do:ssa tehtävät jäsennellään luetteloihin esimerkiksi Koti ja Työ. Luetteloita voi jakaa muille käyttäjille, jotka näkevät jaettuihin luetteloihin tehdyt muutokset reaaliaikaisesti. Tehtäviä voi ajastaa, niihin voi kirjoittaa muistiinpanoja tai liittää tiedostoja. To Do:n käyttö edellyttää Microsoft-tiliä. Googlen vastaava ratkaisu eli <a href="https://keep.google.com">Google Keep</a> ei pärjää saavutettavuudessa To Do:lle.<br />
<br />
Monipuolisempia ominaisuuksia kuten käyttäjäkohtaista tehtäväseurantaa kaipaavan ratkaisuksi voisi sopia <a href="https://trello.com/">Trello</a>. Trellossa tehtävät jaetaan tauluihin, luetteloihin ja kortteihin. Sen käyttöympäristön hahmottaminen voi viedä hieman aikaa, mutta monipuolisemmat ominaisuudet saattavat maksaa hyvinkin opettelun vaivan. Trellon selainversiossa on saavuttamattomia osia, mutta ainakin iOS-versio toimii apuvälineohjelmien kanssa lähes mallikkaasti. Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-53732990893592693772019-11-15T15:08:00.000+02:002019-11-15T15:08:17.533+02:00Saavutettavuus ja esteettömyys, kuka meistä tekee ja mitä?Näkövammaisten liitossa tehdään saavutettavuus- ja esteettömyystyötä useammassa paikassa ja useamman ihmisen voimin. Yritämme tässä jäsennellä tekijöitä ja tekemisiä. Erityisesti tiedonsaantipalveluiden, työelämäpalveluiden, järjestöpalveluiden ja viestinnän toiminta sisältää saavutettavuuteen liittyvää työtä. <br />
<br />
Työelämäpalveluissa teknisistä saavutettavuusasioista vastaan enimmäkseen minä. Tekemäni saavutettavuustyö liittyy useimmiten Työelämäpalveluiden keskeisimpään asiakaskuntaan eli työssä käyviin, opiskelijoihin ja yrittäjiin. <br />
Esimerkkejä työstäni ovat: <br />
- Oppimisympäristöjen saavutettavuus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset. <br />
- Työpaikkojen ohjelmistojen saavutettavuus. <br />
- Laskutus- ja ajanvarausjärjestelmien saavutettavuus. <br />
Oma osa-alueensa on matemaattisten ohjelmien saavutettavuus, joka on aina ajankohtaista erityisesti opiskelijoille. <br />
<br />
Tiedonsaantipalveluissa saavutettavuustyö on tällä hetkellä palvelupäällikkö Iiro Nummelan työpöydällä, mutta myös digineuvontamme antaa saavutettavuusneuvontaa. Iiro on mukana Vammaisfoorumin edustajana Valtiovarainministeriön perustamassa Digipalvelulain seurantatyöryhmässä. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida lakisääteisen saavutettavuuden toteutumista sekä saavutettavuutta koskevan lainsäädännön muutosten tarvetta. Tiedonsaantipalveluissa on neuvottu useita palveluntarjoajia saavutettavien palveluiden tarpeesta ja ratkaisuista. Esimerkiksi Ylen kanssa teemme yhteistyötä verkkopalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi ja kuvailutulkkauksen lisäämiseksi kotimaisiin tuotantoihin. Annamme jatkuvasti sähköposti- ja puhelinneuvontaa lisätiedon lähteille sekä täsmäneuvontaa esim. saavutettavien lomakkeiden ja pdf-julkaisujen tuottamiseen. Pidempää konsultaatiota tai arviointia vaativat tapaukset ohjaamme kaupallisille toimijoille. <br />
<br />
Olemme pitäneet saavutettavuusinfoja esim. Sosiaali- ja terveysministeriölle ja kouluttaneet korkeakoulujen henkilökuntaa. Kuntamessuilla esittelimme kuntien viestintäihmisille verkkosivujen käyttöä näkövammaisena. <br />
<br />
Järjestöpalveluissa järjestöpäällikkö Markku Möttönen ja esteettömyysasiantuntija Juha Sylberg ovat omalta osaltaan mukana saavutettavuus- ja esteettömyystyössä. Juhan tehtävät liittyvät rakennettuun ympäristöön ja sen esteettömyyteen näkövammaisten näkökulmasta. Markun saavutettavuustyötä on erilaisiin tapaamisiin osallistuminen ja erityisesti asian kannalta keskeisten ihmisten yhteen saattaminen. Digiarkeen-neuvottelukunnan jäsenyyden lisäksi keskeisimpiä asioita ovat olleet VR- ja Yle-yhteistyö, kulttuuripalveluiden saavutettavuuteen liittyvät asiat kuten kuvailutulkkaus sekä julkaisujen saavutettavuuteen liittyvät asiat. Pankkipalvelujen saavutettavuus on sekä Markun että Iiron työtä. Lisäksi Markku pitää yhteyttä oikeusministeriön vaaliyksikköön, jossa esillä ovat erityisesti itsenäinen äänestäminen kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. <br />
<br />
NKL lausuu saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvistä lakihankkeista tai vastaavista, kun niitä on eri tahoilla työn alla. Olemme myös olleet kuultavina eduskunnan valiokunnissa sekä NKL:n että Vammaisfoorumin mandaatilla. Omassa työssään saavutettavuusasiat kulkevat tiiviisti mukana myös kehittämispäällikkö Reijo Juntusella sekä järjestöjohtaja Sari Kokolla, jotka pitävät asiaa esillä lukuisissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa..<br />
<br />
Marraskuussa järjestetään jälleen <a href="https://www.nkl.fi/fi/etusivu/toiminta/saavuta/saavuta2019">Saavuta-seminaari, </a>joka on Annanpura Oy:n, Näkövammaisten liiton ja yhteistyökumppaneiden vuotuinen saavutettavuustapahtuma. Neljäs seminaari järjestetään 21.11.2019. Tervetuloa!<br />
<br />
Tässä tekstissä mainitaan nimeltä saavutettavuus- ja esteettömyystyötä tekeviä työntekijöitä, mutta tämä työ on enemmän tai vähemmän jokaisen tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa toivovan tehtävä. Työtä riittää, mutta aikaankin on saatu. Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-49696591124990754742019-04-12T13:09:00.001+03:002019-04-12T13:09:42.373+03:00CSUN, kerran vieläEnnen viimeistä kierrosta tämän vuoden CSUNin messuhalleihin, täytyy yhtä asiaa hieman purnata. Kirjoitin jo aiemmin, että luentoja oli tapahtuman aikana yli 300, mutta yksikään ei käsitellyt millään tavoin LINUXia. Oli puuttumisen syy mikä tahansa, harmillisena tätä voidaan pitää, sillä ilmeisesti LINUXin ruudunlukuohjelmassa ORCAssa on viimeisimpien versioiden mukana tullut merkittäviä parannuksia, joiden olisi ollut syytä saada enemmän näkyvyyttä ja päästä arvioitaviksi.<br />
<br />
Olen kuullut sanottavan, että vain sydämellään näkee hyvin. Mikäli on uskomista BrainPort Vision -yrityksen myyntimieheen, hyvin näkee myös kielellään. Esittelijä kertoo tässä Brainport Vision Pro -tuotepaketista, joka sisältää videokuvaa tallentavat lasit, kuvaa analysoivan yksikön ja kielelle asetettavan värähtelijän, joka pyrkii välittämään kielelle samanmuotoisen kuvan, kuin on tarkasteltava esine.<br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1y0PzJ9sDKk_Gi3DRjo4gpQcttSmfKovm/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: BrainPort Vision</a><br />
<br />
CSUN-sarjan viimeinen bongaus on ranskalaisen Insidevision-yrityksen pistenäytön ja tabletin yhdistelmä nimeltä insideONE. Laitteessa on samassa paketissa Windows 10 tabletti ja 34-solun pistenäyttö. Tabletin kosketusnäytön päällä on sormenmentäviä pitkulaisia koloja, jotka muodostavat perinteisen Perkins-tyylisen pistekirjoitusnäppäimistön. Tämän näppäimistön avulla tekstin syöttäminen on nopeaa. Pistenäytön yläpuolella on pisterivin suuntainen pitkä syvennys, jonka alueella voidaan antaa pyyhkäisemällä pistenäyttöön liittyviä navigointikomentoja. Suomen markkinoille tämä tabletti ei ole vielä päätynyt. Laitteen hinnasta en osaa sanoa, nimittäin sitä ei valmistaja esittelysivullaan ilmoita...<br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1nFA-eYoKKgd0HQJO8UQsq_VMzjg0q1yF/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: insideONE</a><br />
<br />
Ja sitten tekemään "kotiläksyjä" eli perehtymään luennoilla esiteltyihin Pearsonin ja Desmoksen saavutettaviin laskinohjelmistoihin ja tutkimaan olisiko niistä apua esimerkiksi ylioppilaskokelaille.Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-77083234755057007322019-03-16T01:39:00.000+02:002019-03-16T09:12:33.519+02:00CSUN, perjantai, kyseleminen on parasta antiaEnsimmäinen CSUN pidettiin 1980-luvulla. Koska tiedonjakoon ei ollut käytettävissä internetiä, on varmasti ollut hyvin hedelmällistä kuulla uusimmat apuvälinemaailman uutiset luennoilta ja keskusteluista. Nykyään, kun uusien ominaisuuksien luettelot kirjoitetaan mahdollisimman pian nettisivuille tai muihin tiedotuskanaviin, ei kannata kuunnella täällä sitä, minkä voi lukea kotona. Sen sijaan opettavaisia keskusteluja ei voi löytää valmiiksi kirjoitettuina. CSUNin tunnelma on amerikkalaisen rento, joten kokemusten vaihto ja
neuvojen kyseleminen onkin täällä korvaamatonta antia. Toki myös messujen apuvälinetarjonnan tutkiminen on valaisevaa. Tavalla tai toisella
kaikki toimivat saavutettavuuden puolesta.<br />
<br />
<br />
Luentojen taso vaihteli kovasti. Istuin muutaman kerran kuuntelemassa luennoitsijaa, joka luki todennäköisesti melko suoraan uusien ominaisuuksien luetteloa yrityksensä nettisivuilta... Toisaalta mukana on ollut myös luentoja, joiden aikana yleisö kuuntelee täysin hiljaa ahmien vaikutteita kokeneemmalta.<br />
<br />
Käväisin messukierroksella myös paikallisen apuvälinemyymälän esittelypisteessä. Jostain syystä Suomessa eivät ole koskaan tulleet erityisen suosituiksi värähtelevät esimerkiksi valkoiseen keppiin kiinnitettävät liikkumisen apuvälineet, mutta näillä kulmilla näitä värisijöitä on useaa sorttia. Yhden värähtelijän esittelee puheensa päätteeksi LS&S-myymälän edustaja.<br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1fePPThuc06vjxP8vG4Ry2I_gU5_QIiEL/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: LS&S</a><br />
<br />
Jos paikalla on yli sata esittelijää, löytyy apuvälinettä joka lähtöön. Seuraavassa esittely Tech4Freedomin Ufo-nimisestä pari senttiä halkaisijaltaan olevasta ympyränmuotoisesta paikantimesta. <br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1Vl_cRCtJ6t6m0Oq5VhsUuBEMw51L5ItU/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: Ufo</a>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-71514860639479018682019-03-15T06:41:00.002+02:002019-03-15T07:37:41.413+02:00CSUN, torstai, lisätty todellisuusYksi tämän päivän puhutuimpia tietotekniikan tutkimuskohteita on lisätty todellisuus. Lisätyn todellisuuden tekniikalla tarkoitetaan sitä, että ympäristöstä näkyvään todelliseen kuvaan lisätään tietokoneella elementtejä jotka eivät kuvaan aidossa todellisuudessa kuulu. Esimerkki tämän kaltaisen tekniikan hyödyntämisestä on huonekalujen hankkiminen kotiin eli erilaisia huonekaluja voidaan istuttaa huonekaluliikkeen sovelluksen avulla oman kodin kuvaan ja tutkia miltä ne siellä näyttävät. Lisätyn todellisuuden näkymiä voidaan tarkastella esimerkiksi äly puhelimen näytöltä tai käyttämällä tarkoitukseen suunniteltuja AR-laseja. Näkövammaisten kannalta suurimmat odotukset lisätyn todellisuuden ratkaisuihin liittynevät tällä hetkellä kolmiulotteiseen navigointiin. Lisätty todellisuus voi sisältää erilaisten värinäkymien lisäksi kolmiulotteista ääntä, jonka avulla näkövammainen navigaattoriohjelman käyttäjä saisi jatkossa ympäristöstä kolmiulotteista tietoa.<br />
<br />
Yksi lisätyn todellisuuden navigointiratkaisuja kehittämään pyrkivistä yrityksistä on Aira. Käväisin Airan messuosastolla ja sain kuultavakseni satsin hurmaavaa Intianenglantia...<br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1FO9bJs2VfO_G4nL8Qg_1GvUx5RzSIuVw/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: Aira</a><br />
Valitettavasti Airan sovellusta ei vielä ainakaan eilen ollut saatavana suomeksi, mutta odotellaan...<br />
<br />
Päästetään Airan lisäksi ääneen vielä yksi lukuisista saavutettavuusyrityksistä, AudioEye Inc. <br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1gz19zLdBTtcztejonSsWHYspK6SI9IKc/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: AudioEye</a>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-76887523702966351192019-03-14T07:55:00.002+02:002019-03-14T08:20:56.746+02:00CSUN, keskiviikko, saavutettavuusyrityksiä ja Daisy-soittimiaTänään pyörähtivät käyntiin sekä luennot että messut. Jos luennon järjestäjänä on microsoft, Google tai Amazon, on syytä mennä paikalle hyvissä ajoin. Tämän sain huomata aamulla pyrkiessäni Microsoftin luennolle kymmenen minuuttia ennen alkamisaikaa, jolloin tarjolla oli enää vain täpötäyteen varattu sali. Vahingosta viisastuneena mahduin jo mukaan Googlen Anroidin uusia ominaisuuksia käsitelleelle luennolle. Kovasti luennoitsijat vakuuttelivat TalkBackin puhe- ja pistenäyttöpuolen kehittyneen. Erityismaininnan saivat parantunut jatkuva luku ja Select to Speech -tekstintunnistusominaisuus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista tunnistaa teksti esimerkiksi web-sivulla olevasta kuvasta. Kuulimme uusista ominaisuuksista luettuina, mutta käytännön esimerkit jäivät puuttumaan.<br />
<br />
Tämän päivän messuhallikierroksella havahdutti erityisesti saavutettavuusyritysten suuri määrä. Melkeimpä jo säälittävän monesta messupisteestä kuului samankaltainen esittely siitä, miten juuri meidän yrityksemme myy saavutettavuuskonsultaatiota. Bongataan joukosta kuunneltavaksi esimerkiksi The Paciello Group (,,,,TPG)<br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/11RDHy2a876BUswpd1xMLbm4AXrKJ4T9t/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: PTG</a><br />
<br />
Jos saavutettavuusyrityksiä on tänä vuonna runsaasti, niin vielä runsaammin on Daisy-soitinten esittelijöitä. Päästetään ääneen suomalaisille vieraamman MegaVoice-nimisen kannettavan soittimen esitteljä.<br />
<a href="https://drive.google.com/file/d/1B7hwpxWIAo2VEp2CZ2fiWSvLw2JIMtM7/view?usp=sharing" target="_blank">Messubongaus: MegaVoice</a><br />
<br />Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-1682583368622752052019-03-13T09:25:00.001+02:002019-03-13T09:25:25.557+02:00CSUN, tiistai, avajaistilaisuus ja kummalliset dollaritTiistai on CSUNin Keynote-päivä. Keynote on konferenssin avajaistilaisuus, jossa kuullaan tulevaisuudenuskoa hehkuttavia juhlapuheita ja jaetaan perinteiseen tapaan kaksi palkintoa, Jotka myönnetään saavutettavuutta ansiokkaasti edistäneelle johtajalle ja saavutettavuusteknologian tutkijalle. Tämän vuoden Johtajapalkinto myönnettiin Sean Keeganille, Jonka vastuulla on California Community Colleges Accessibility Center -niminen opiskelun saavutettavuutta edistävä projekti. Tutkijapalkinnon sai työryhmä, joka on selvittänyt terveydenhoitoalan mobiiliratkaisujen soveltuvuutta näkövammaisille. Avajaistilaisuuden juhlapuhujaksi oli kutsuttu Johanna Lucht, joka on ensimmäinen kuuro NASAn insinööri. Lucht on työskennellyt miehitettyjä koelentoja valvovassa komentokeskuksessa. Hänen peräänantamattomuutensa ja ennakkoluulottomuutensa ylläpitänee hyvin tuota aiemmin mainitsemaani tulevaisuudenuskoa.<br />
<br />
Yhdysvalloissa käteisen rahan käyttö on vielä hyvin yleistä eli seteleitä on välttämätöntä kuljettaa mukana. . Muutama päivä sitten rapistelin ensimmäisen kerran dollareita ja mitäs huomaankaan. Dollarin setelit ovat kaikki samankokoisia. Eläköön eurooppalaiset erikokoiset setelit.Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-18162854658621249052019-03-12T06:06:00.001+02:002019-03-12T06:12:34.145+02:00CSUN, maanantai, lennonaikaisesta saavutettavuudestaIstun yhdentoista kilometrin korkeudessa Kanadan yläpuolella ja kaikki on tietysti hyvin, paitsi ettei ole. Edessäni on nykyaikaisen lentokoneen nykyaikainen kosketusnäyttömonitori, jonka tietoja en näe. Näytöltä löytyisi ruokalista, hinnasto, lentoreitti ja monenmoista yleisinfoa. Toki voin kysyä ja kysyä ystävälliseltä henkilökunnalta tai vertaansa vailla olevalta avustajaltani Marilta, mutta mutta... Lensin ensimmäisen kerran melkein tasan 30-vuotta sitten ja tuolloin vastaavat tiedot löytyivät istuintaskusta ja taatusti yhtä saavuttamattomassa muodossa kuin tuolta kosketusnäytöltä tänään. Iloitsen siitä, että lentotietojen saavutettavuuden parantaminen olisi nykytekniikan avulla mahdollista, mutta harmittaa se, ettei tätä mahdollisuutta käytetä hyväksi.<br />
<br />
Luulin pakanneeni mukaan kaikkea tarvittavaa, muttta perinteinen kynä jäi kotiin. Sitä ja tietysti näköäkin olisi tarvittu, kun eteen tuotiin paperinen maahantulokaavake. Kuinkahan monen vuosikymmenen kuluttua se korvautuu sähköisellä? Kiitos Ilkka hyvästä lainakynästä ja kiitos Mari, kysyn kohta taas, mitä näkyy monitorissa ja Lamminen, toista ilmettä ja asennetta matkalla...Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3818274167565145138.post-33504509496896426822019-03-08T10:25:00.000+02:002019-03-08T11:03:44.548+02:00CSUN 2019: mielenkiintoinen viikko tulossaNäkövammaisten liitto panostaa saavutettavuuteen tänä vuonna muun muassa niin, että se lähettää kaksi työntekijää, minut ja Reijo Juntusen, ensi viikon maanantaina alkavaan CSUN 2019 saavutettavuusteknologian konferenssiin. Tämä Californian yliopiston järjestämä konferenssi on suurin vuotuinen saavutettavuustapahtuma, Joka kerää Anaheimin kaupunkiin yli sata näytteilleasettajaa, ison joukon tutkijoita, kouluttajia ja muutamia tuhansia tiedonjanoisia saavutettavuustekniikan käyttäjiä. Paikalla taitaa olla väkeä kaikista niistä ryhmistä, jotka jotenkin saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät.<br />
<br />
1980 Californian yliopisto perusti Center of Disabilities -osaston edistämään vammaisten opiskelijoiden asemaa. Kaksi vuotta perustamisensa jälkeen Center on Disabilities järjesti ensimmäisen CSUN-konferenssin. Tämän päivän CSUN-ohjelma on lievästi sanottuna hengästyttävä, sillä keskiviikon, torstain ja perjantain aikana järjestetään yli 300 saavutettavuutta suoraan käsittelevää tai sivuavaa luentoa. Esimerkiksi keskiviikkoaamuna klo 9. pyörähtää käyntiin samanaikaisesti 17 luentoa... Ikään kuin tämä ei riittäisi, on samanaikaisesti mahdollista kiertää laajassa messuhallissa arvioimassa uusinta tekniikkaa omin käsin.<br />
<br />
Olen varma, että ensi viikolla löytyy tulijaisiksi paljon kotimaan näkövammaisia jatkossa hyödyttävää tietoa. Toisaalta uskon tämänkin kyläreissun jälkeen huomaavani tarkemmin myös monta sellaista asiaa joissa Suomessa ollaan kärkijoukoissa. Tavoitteeni on tiistaista alkaen kertoilla tässä blogissa CSUN-vaikutelmia päivittäin. Saa nähdä, kuinka äijän käy... Vastaan mahdollisuuksien mukaan blogin kommentteihin ja kysymyksiin..<br />
<br />
<a href="https://www.csun.edu/cod/conference/2019/sessions/" target="_blank">Konferenssin kotisivu</a>Ville Lamminenhttp://www.blogger.com/profile/06222130658565213893noreply@blogger.com0