Kuntien yhteinen E-kirjasto ei täytä digipalvelulain vaatimuksia

Digitaalinen kehitys on avannut monia ovia, mutta samalla se voi myös sulkea toisia, erityisesti jos kehitystyössä ei huomioida kaikkia käyttäjiä. Eräs tämän hetken surullisista esimerkeistä on kuntien yhteinen E-kirjasto, jonka käyttämän mobiilisovelluksen saavutettavuuspuutteet ovat herättäneet oikeutettua närkästystä. Tällaisenaan sovellus ei täytä digipalvelulain vaatimuksia.

Saavutettavuuspuutteiden lisäksi on huolestuttavaa, että lukeminen on toistaiseksi mahdollista vain mobiilisovelluksen kautta. Tämä rajaus sulkee palvelun ulkopuolelle käyttäjät, jotka ovat tottuneet käyttämään kirjastopalveluita perinteisesti tietokoneella tai joilla ei ole älypuhelinta tai tablettitietokonetta. Esimerkiksi näkövammaisille käyttäjille tietokone tarjoaa paremman käyttökokemuksen suurempien näyttöjen ja erilaisten apuvälineiden ansiosta.

Vaikka uuden E-kirjaston kirjoja ei voi vielä lukea tietokoneella, ainakin Helmet-kirjasto kertoo jo lopettavansa tietokoneella toimivia palveluita. Helmetin asiakkaalle tämä tarkoittaa, ettei e-kirjojen lukeminen tietokoneella ole mahdollista kesän jälkeen. Tämä on merkittävä heikennys palvelussa eikä sitä pitäisi toteuttaa ennen kuin tietokoneella lukeminen on mahdollista myös uudessa E-kirjastossa. Sitä, koska tietokoneella lukeminen on uudessa E-kirjastossa mahdollista, ei ainakaan minulle ole osannut sanoa vielä kukaan.

Kirjastopalveluiden tulisi olla yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa, ja on selvää, että uusien palveluiden pitäisi edistää tätä kehitystä eikä hidastaa sitä. Tällainen tilanne lyö eniten korville heitä, joille kirjaston tarjoamat resurssit ovat pääasiallinen tai jopa ainoa keino päästä käsiksi kulttuuriin ja tietoon.

Clew on kokeilemisen arvoinen

Clew on englanninkielinen iOS-sovellus, joka auttaa näkövammaisia navigoimaan sisätiloissa käyttämällä puhelimen takakameraa ja muita sensoreita. Sovelluksen tärkein ominaisuus on reitin tallentaminen pisteestä A pisteeseen B. Voit joko äänittää kertakäyttöisen reitin ('Record a single use route') tai tallentaa reitin reittiluetteloon ('Save a route'), josta sitä voidaan käyttää uudelleen. Kertakäyttöistä reittiä tallennettaessa kävelet reitin alusta loppuun ja painat Pysäytys-painiketta ('Stop recording'). Kun haluat, voit palata takaisin lähtöpisteeseen noudattamalla sovelluksen antamia reittiohjeita. Tallennetuille reiteille on asetettava aloitus- ja lopetuspisteet (Anchor point). Kun aloitusankkuripiste on asetettu, aloita reitin nauhoittaminen ja kulje reitti. Lopetettuasi nauhoituksen, aseta määränpään ankkuripiste samalla tavalla. Ankkuripisteet on tärkeää tallentaa oikein, jotta sovellus toimisi hyvin. Liikkuessasi kuulet toistuvan äänen merkiksi siitä, että olet oikealla reitillä. Jos ääni ei kuulu, et ole oikealla reitillä. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi pidä puhelinta rintaasi vasten pystyasennossa siten, että takakamera osoittaa pois sinusta.

Äkkiseltään kuulostaa vähintään kiinnostavalta sovellukselta, mutta tämän lukemalla saa käytöstä liian yksinkertaisen ja ruusuisen kuvan. Toisinaan reittiohjeet ovat täyttä puppua ja reittien nauhoittaminen ankkuripisteiden asettamisineen on melko hidasta puuhaa. Toisinaan taas ohjeet ovat hämmästyttävän tarkkoja. Sovellus on esimerkiksi tunnistanut reitillä olevia portaita ja ohjannut perille täysin oikein. Omat ongelmani sovelluksen kanssa saattavat johtua myös vielä kovin vähäisestä käyttörutiinista. Kokonaisuutena arvioiden sovellus on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ja voi joissain tilanteissa olla kovastikin hyödyksi yhdistettynä muihin apukonsteihin.

E-kirjoihin liittyvissä mobiilisovelluksissa vieläkin liikaa saavutettavuuspuutteita

Adobe Digital Editions (ADE) on laajalti käytetty ohjelmisto digitaalisten kirjojen lukemiseen. Sovellus tukee Adobe DRM (Digital Rights Management) -suojausta. Vaikka ADE:n tietokoneversio on yhteensopiva monien ruudunlukuohjelmien kanssa, sen mobiiliversio ei sitä ole. Näkövammaistenkin kannalta on tärkeää, että myös mobiilisovellukset ovat saavutettavia ja lukemisen kokemus on sujuva. ADE:n mobiilisovelluksessa lukeminen ruudunlukuohjelmalla ei onnistu lainkaan ja liian monen muunkin palveluntarjoajan mobiilisovelluksessa saavutettavuus on lähes yhtä heikko. Lukemisalustojen mobiilisovellusten saavutettavuusongelmat voivat pahimmillaan hidastaa merkittävästi näkövammaisen opiskelijan tiedonsaantia.

Puutteellinen saavutettavuus pakottaa tällä hetkellä ruudunlukuohjelman käyttäjän kyseenalaiseen ratkaisuun. Lukeakseen Adoben DRM-suojattua kirjaa mobiilisovelluksella näkövammaisen käyttäjän on nimittäin purettava kirjan DRM-suojaus. Kun suojaus on purettu, kirjaa voi lukea ruudunlukuyhteensopivalla mobiilisovelluksella, kuten Apple Kirjat, Voice Dream tai Kindle. Suojauksen purkamiseen on olemassa sekä maksullisia että ilmaisia ratkaisuja. Yksi tunnetuimmista ilmaisista Adoben DRM-suojauksen purkamiseen pystyvistä ohjelmista on Calibre, johon on asennettu suojauksen purkamiseen tarvittava lisäosa. Calibre ei ole erityisen saavutettava, mutta NVDA-lisäosakaupassa on ilmainen Calibren saavutettavuusparannukset-niminen lisäosa, joka auttaa huomattavasti asiaa. Suojauksen purkamiseen tarvittavien työkalujen asentaminen, etenkin Calibren lisäosan, on hieman monimutkaista, mutta itse suojauksen purkaminen on helppoa Calibren hyvän pikanäppäintuen ansiosta. Suojauksia purettaessa on ehdottomasti pidettävä mielessä, että tiedostot, joista suojaus on purettu, tulee ehdottomasti pitää vain omassa käytössä eli suojaukseen kajoamisella ei ole tarkoitus rikkoa tekijänoikeuksia.

E-kirjojen lukemiseen käytettävien mobiilisovellusten saavutettavuuspuutteista on annettu palautetta useiden vuosien ajan, mutta sujuvaan lukukokemukseen ei ole vielä päästy. E-kirjoihin liittyviin sovelluksiin aletaan soveltaa esteettömyysdirektiivin lainsäädäntöä kesäkuussa 2025. Koska tämä lainsäädäntö asettaa näille sovelluksille huomattavasti nykyistä tilannetta tiukempia saavutettavuusvaatimuksia, toiveissa on, että suojausten purkamisen sijaan myös ruudunlukuohjelman käyttäjät voisivat jatkossa lukea kirjoja suoraan palveluntarjoajien omissa mobiilisovelluksissa. 

LinkedIn, saavutettava, muttei käytettävä

Minua pyydettiin hiljattain mukaan Näkövammaisten liiton LinkedIn-kampanjaan ja suostuinhan toki. Tämän kampanjan seurauksena tai ansiosta herättelin henkiin muutaman vuoden käyttämättömänä olleen LinkedIn-tilini. Olen yrittänyt kuukauden ajan vähitellen totutella palvelun käyttöön ruudunlukuohjelmalla, mutta yllätyn kerta kerralta alustan heikosta käytettävyydestä. LinkedIn on mielestäni hyvä esimerkki palvelusta, joka on teknisesti saavutettava, mutta jonka käytettävyydessä olisi rutkasti toivomisen varaa.

Mitä sitten kaipaisin? Esimerkiksi pikanäppäimiä sujuvaan liikkumiseen ja julkaisuihin reagoimiseen. Facebookissa ja Twitterissä voin siirtyä julkaisusta toiseen yhden näppäimen painalluksella. Yhtä helppoa on myös julkaisuun reagointi. LinkedInissä ei ole lainkaan näppäinkomentoja, eli julkaisusta toiseen siirrytään ruudunlukuohjelmalla esimerkiksi otsikkotasoja käyttäen. Valitettavasti palvelun otsikoinnissa ei ole käytetty järkeä, eli otsikoita selattaessa ruudunlukuohjelma kertoo ainakin itselleni täysin yhdentekevän julkaisun järjestysnumeron ”Feed Post Number”, muttei mitään tietoa julkaisijasta tai julkaisun aiheesta. Julkaisun sisällön saa selville nuolinäppäimillä selaamalla. Tällainen tapa on auttamattoman hidas ja vanhanaikainen.

Sama heikko käytettävyys on taakkana myös iOS-sovelluksessa. Julkaisusta toiseen siirtyminen saattaa tarvita VoiceOveria käytettäessä seitsemän pyyhkäisyä, kun saman asian voi Facebookin ja Twitterin sovelluksissa hoitaa yhdellä pyyhkäisyllä. Myös reagointi on LinkedInissä kömpelöä, eli VoiceOver-eleiden käytettävyyttä lisääviä mahdollisuuksia on otettu luokattoman huonosti käyttöön.

Kävin kurkistamassa LinkedInin saavutettavuussivua, jossa puhutaan kauniita sanoja yhteisestä saavutettavuusmatkasta ja siitä, että saavutettavuutta jatkuvasti palvelussa kehitetään. Jos ei tähän mennessä olla tämän pidemmällä, en ole toiveikas siitä, että asia oikeasti kiinnostaisi.

Android 12 oli minulle pettymys

Minulla on ollut muutaman vuoden käytössä Nokia 5.3, jota olen käyttänyt TalkBack-ruudunlukuohjelman avulla. Nokia-puhelimia valmistava HMD Global julkaisi viime vuoden jälkipuoliskolla tähän puhelinmalliin Android 12 -päivityksen, jonka oli muun muassa tarkoitus parantaa TalkBackin toimintaa tuomalla käytettäväksi monen sormen eleet. Ennen päivitystä TalkBackia on voinut ohjata vain yhden sormen pyyhkäisyin tai napautuksin, mikä on pitänyt eleiden määrän melko suppeana. Päivitys tuli ja tuli myös pettymys. Uudet eleet toimivat puhelimessani hyvin epäsäännöllisesti tai eivät lainkaan. Kaiken lisäksi uusi päivitys myös hidasti TalkBackin toimintaa. Kovasti odotettua suomenkielen tukea Google Assistant -puheavustajaan tai TalkBackin pistekirjoitusnäppäimistöön ei vieläkään ole saatavilla. Kuulemani mukaan Nokiaa tehokkaammissa puhelimissa TalkBackin uusien eleiden toimivuus on ollut hieman parempi. Androidista on ilmestynyt jo päivitys 13-versioon, mutta Hmd ei ole vielä julkaissut sitä Nokia 5.3 -mallille. 

Applen iOS-käyttöjärjestelmä on perinteisesti ollut saavutettavuusominaisuuksissa Androidiin verrattuna niskan päällä. Kokemukseni perusteella tämä ero ei viimeisimpien päivitysten myötä valitettavasti ole ainakaan kaventunut.

Työmarkkinatori on pitkä askel saavutettavampaan suuntaan

Keha-keskus, joka on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto, on siirtänyt työnhakuun ja työpaikan ilmoittamiseen liittyvät palvelut suureksi osaksi Työmarkkinatori.fi-sivustolle. Näkövammaisen kannalta tämä on myönteinen muutos, sillä uuden sivuston saavutettavuus on huomattavasti vanhaa Te-palvelujen Oma-asiointipalvelua parempi. Nykytilanteen tekee vielä hieman sekavaksi se, että osa Työmarkkinatoriin liittyvistä toiminnoista, kuten työnhakijaksi ilmoittautuminen ja starttirahan hakeminen ovat edelleen saavuttamattomammalla Oma-asiointi-sivustolla. Oma-asioinnin saavutettavuusselosteessa luvataan, että vanhan sivuston palvelut siirtyvät osaksi Työmarkkinatoria vuoden 2022 aikana. Toivotaan, että näin käy, sillä vanhan sivuston käyttö on ollut paikoin varsinkin ruudunlukuohjelmalla saavutettavuusongelmien vuoksi haastavaa. Testasin Työmarkkinatoria NVDA-ruudunlukuohjelmalla tekemällä sekä työpaikan etsimiseen että tarjoamiseen liittyvän profiilin. Jotta profiili toimisi mahdollisimman hyvin työnhaun tai työpaikan ilmoittamisen tukena, sitä luotaessa kysytään melko paljon asioita. Profiilin luomiseen kannattaa siis varata kärsivällisyyttä ja aikaa. Varmimmaksi selainvalinnaksi Windows-koneen ruudunlukuohjelman pariksi osoittautui Firefox, mutta muillakin ajantasaisilla selaimilla Työmarkkinatoria pystynee käyttämään.

Saavutettavuuspalautteet virallista tietä

Oletko huomannut puutteen verkkopalvelun tai mobiilisovelluksen saavutettavuudessa ja jättänyt silti ärtyneenä saavutettavuuspalautteen antamatta. Koska perustellun saavutettavuuspalautteen kirjoittaminen ei ole aivan vaivatonta, on ymmärrettävää, että palaute jää useinkin kiukutteluksi lähipiirille. Se puolestaan ei koskaan mitään palvelua paranna. 

Kokosin heinäkuussa luettelon havaitsemistani Nordean verkkopankin saavutettavuuspuutteista ja lähetin koonnin pankille tiedoksi käyttäen kerrankin virallista saavutettavuuspuutteiden ilmoituskanavaa eli Nordean tapauksessa sähköistä lomaketta. Olin kuukausi tolkulla moitiskellut uutta verkkopankkia sen saavutettavuusongelmista, mutta en ollut aiemmin ryhdistäytynyt lähettämään palautetta. Sain perusteellisen vastauksen, jossa muun muassa kerrottiin, että palautteeni oli ensimmäinen viralliseen kanavaan toimitettu saavutettavuuspuutteiden koonti. Nordeaan oli aiemmin lähetetty useitakin palauteviestejä, mutta epävirallista tietä eli suoraan henkilökunnan sähköposteihin. Tämä epävirallinen tapa voi tuntua joskus suoraviivaisemmalta tieltä vaikuttaa, mutta pitää muistaa, että viralliseen kanavaan lähetettyihin viesteihin digipalvelulain alaisten palveluntuottajien on vastattava 14 vuorokauden kuluessa. Samaa velvoitetta ei ole epävirallisten viestien osalta. 

Käytetään siis saavutettavuuspalautteen antamiseen saavutettavuusselosteesta löytyvää virallista kanavaa ja yritetään jaksaa antaa palautetta. Palautetta antamatta muutosta parempaan ei ainakaan tapahdu.